Energiantuotantoa vaihtelevassa säässä

fortum-suomiareena-blog11.7.2017
Tiistaina Fortumin älykodilla SuomiAreenassa puhuttiin energiantuotannosta.

Siirtyminen kohti aurinkotaloutta, tulevaisuuden energiajärjestelmää, on käynnissä, mutta se kestää vuosikymmeniä. Tänä aikana perinteisiä tuotantomuotoja kehitetään edelleen, ja niitä käytetään uusiutuvan energiantuotannon rinnalla.

Energiajärjestelmän lisääntyvää vaihtelua tasoittavat tuotantomuodot, kuten vesivoima, ovat entistä tärkeämpiä siirtymän aikana.

Tiesitkö, että Fortumin vuotuisesta sähköntuotannosta noin 1/3 tuotetaan vesivoimalla? Vesivoima onkin tärkein uusiutuvan energian tuotantomuoto Pohjoismaissa. Päästöttömyytensä ansiosta vesivoima hillitsee ilmastonmuutosta.

SuomiAreenalla keskusteltiin tiistaina myös ydinvoimasta. Fortumin Loviisan voimalaitos on tuottanut puhdasta sähköä jo neljä vuosikymmentä. Ydinvoima on keskeinen tuotantomuoto energian huolto- ja toimitusvarmuuden kannalta. Päästöttömällä ydinvoimalla on myös edelleen tärkeä rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Vaihteleva sää vaikuttaa energian eri tuotantomuotoihin, mutta ei energiaan SuomiAreenalla. Fortumin älykodilla käytiin vilkasta keskustelua eri tuotantomuodoista niin päivän aurinkoisina kuin sateisinakin hetkinä. SuomiAreena-vieraat olivat kahdessa paikassa yhtä aikaa vieraillessaan virtuaalisesti Imatralla kosken upeissa maisemissa ja Espoon Kivenlahdessa katsomassa, kuinka pellettejä käytetään kaukolämmön tuotannossa. Virtuaalivierailut innostivatkin kaiken ikäisiä pohtimaan eri tuotantomuotoja. Näitä pääsee kokeilemaan vielä huomennakin!

Kun energia meinaa omista jaloista loppua, on hyvä hypätä sähköpyörän selkään. Sähköpyörät nousivatkin päivän aikana suursuosikeiksi. “Kivointa on nopeus!” totesivat energiset nuoret testailtuaan, kuinka kätevästi sähköpyörä kiitää.

Tuulisen tiistain jälkeen käännämme jo innolla katseen kohti huomista. Tiedätkö kuinka digitalisaatiota hyödynnetään energia-alalla? Siitä keskustellaan Porissa keskiviikkona!

Energiantuotanto SuomiAreena Uusiutuvat energianlähteet Vesivoima Ydinvoima

Yhteistyö on vaelluskala-asioissa välttämätön hyvä

marja savolainen 60x60Posted by: Marja Savolainen
16.3.2017

Kevät on tuloillaan ja Oulujoen Montassakin aurinko alkaa lämmittää. Jäät työmaapadon takana haurastuvat. Meille se tarkoittaa sitä, että kohta päästään jatkamaan kalojen ylisiirtolaitteen rakennustöitä.

Oulujoella valmistellaan systemaattista vaelluskalakantojen elvytystyötä. Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat, Fortum ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat yhteistuumin päättäneet kokeilla niin kutsuttua ylisiirtoa, jossa Oulujokeen nousevia lohia siirretään järjestelmällisesti sivujokien lisääntymisalueille. Oulujoen Montta on myös yksi Suomen hallituksen vaelluskaloja koskevan kärkihankkeen pilottikohteista ja se tulee palvelemaan alan tutkimus- ja kehitystyötä valtakunnallisesti.

Yhteistyö on vaelluskala-asioissa välttämätöntä. On pystyttävä keskustelemaan ja sopimaan yhdessä tavoitteista. Ollaanko elvyttämässä luonnonkalakantoja vai tulossa kalastamaan? Tarvitaanko kalastusrajoituksia ja valvontaa salakalastuksen varalta, vai jotain ihan muuta? Oulujoella meillä on hyvät yhteistyökumppanit. Kumppanit, joiden kanssa tulee tunne, että katsomme samaan suuntaan. Ja nimenomaan eteenpäin.

Ylisiirrosta ratkaisu Oulujoelle

Kalojen ylisiirtoa on kokeiltu Suomessa aikaisemminkin, myös Oulujoella. Montassa toimintaa halutaan nyt kehittää eteenpäin. Runsaan kahden miljoonan arvoinen investointi kertoo pitkäjänteisen työn tarpeesta vaelluskalakysymyksen ratkaisemiseksi. Ylisiirtolaite luo vaelluskalatutkimukselle aivan uudenlaisen koealueen. Tietoa nousevan kalan käyttäytymisestä, laitteista ja rakenteista tarvitaan kaikkialla, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Uuden kokeilussa alku ei välttämättä ole kovin ruusuinen. Tarvitaankin malttia, kun lasketaan ensimmäisinä vuosina Monttaan nousevia kaloja. Montassa yhdistyy kalannousun lisäksi toinen, Oulujoella äärimmäisen tärkeä asia: istukkaan laadun kehittämistyö. Jos kalaa riittää, meillä on mahdollisuus ottaa luonnon nousukaloista mätitäydennystä viereiselle, velvoiteistukkaat tuottavalle Montan kalanviljelylaitokselle.

Ylisiirtolaite luo perustan Oulujoen kalakantojen hoidolle yhdessä Fortumin kalanviljelylaitoksella tehtyjen parannusten kanssa. Istutustoimintaa kehitetään samaan aikaan, kun luonnonkalakantojen elvyttämiseksi tehdään se, minkä uskotaan tuovan tehokkaimmin tuloksia.

Ylisiirtämällä saadaan enemmän kalaa lisääntymisalueille kuin monen kalatien kautta.

Ratkaisut on haettava jokikohtaisesti

Moni on kysynyt, miksi Oulujoella kokeillaan ylisiirtoa? Miksi ei rakenneta kalateitä?

Siksi, että ratkaisut vaelluskalakantojen palauttamiseen on haettava jokikohtaisesti paikalliset olosuhteet huomioiden. Oulujoella ylisiirto on looginen ensimmäinen askel, sillä meren ja ensimmäisten lisääntymisalueiden välillä on Merikosken kalatien jälkeen neljä patoa. Ylisiirtämällä saadaan enemmän kalaa lisääntymisalueille kuin monen kalatien kautta.

Joskus ylisiirto voi olla pitkälläkin aikavälillä paras keino kalojen saamiseksi lisääntymisalueille. Fortumin voimalaitoksilla Ruotsin Klarälvenilla Vänernin järvilohta on siirretty järjestelmällisesti kahdeksan padon yli 1930-luvulta alkaen. Siellä luonnonlohikanta on saatu säilymään. Viime syksynä jokeen nousi ennätysmäärä luonnossa syntynyttä lohta ja taimenta – enemmän kuin ennen voimalaitosten rakentamista. Mittavan istutustoiminnan ansiosta kalastajien saaliit ovat samaan aikaan kasvaneet.

Ja vielä yksi kysymysmerkki rakennetuilla joilla: joesta mereen matkaavien poikasten alasvaellus. Toimivia teknisiä ratkaisuja etsitään isojen jokien padoille maailmanlaajuisesti. Miksei ylisiirtoa kokeiltaisi ensimmäisenä ratkaisuna myös alavirtaan mennessä, jos vaelluspoikasten pitää ohittaa monta patoa ja petoja vilisevää patoallasta?

Vaelluskalakantojen vahvistaminen on meille Fortumissa tärkeää. Tavoitteenamme on löytää aina kalojen kannalta toimivimmat ratkaisut yhteistyössä paikallisten sidosryhmien kanssa. Työmme jatkuu nyt kevään edetessä Oulujoella ja valmista pitäisi olla elokuussa. Toivotaan, että voimme tulevina vuosina kertoa Oulujoelta yhtä hyviä kokemuksia kuin vaikkapa Ruotsin Klarälveniltä.

Marja Savolainen
Ympäristöpäällikkö, vesivoima, Fortum

Lisätietoja kalojen ylisiirrosta

Uusiutuvat energianlähteet Vesivoima

Vesivoimalla on ratkaiseva rooli tulevaisuuden energiajärjestelmässä

Posted by Risto Andsten

11.1.2016

Energiasektori on keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä kaksi kolmasosaa maapallon kasvihuonepäästöistä syntyy energian tuotannosta tai kulutuksesta. Alan tehokkaimpia vaikutuskeinoja on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen hiilidioksidipäästöttömillä tuotantomuodoilla. Tuuli- ja aurinkovoima ovatkin kasvattaneet viime vuosina eniten osuuttaan sähköntuotannossa globaalisti. Olosuhteista riippuvaisina tuotantomuotoina ne eivät kuitenkaan takaa sähkönsaantia jokaisen vuorokauden kaikkina tunteina. Yöllä ei aurinko paista, eikä kylmillä keleillä aina tuule. Koska tuuli- ja aurinkovoima eivät yksin tai yhdessä pysty pitämään sähköjärjestelmää vakaassa tilassa, tarvitaan niiden tueksi säätövoimaa eli tuotantoa, jolla varmistetaan häiriötön sähkönsaanti kaikissa olosuhteissa. Tähän tehtävään vesivoima on sopiva, sillä se on joustavaa, uusiutuvaa ja hiilidioksidipäästötöntä.

Tuuli- ja aurinkovoima ovat olleet viime vuodet myös Euroopassa kovassa nosteessa. Niiden kasvua ovat vauhdittaneet runsaskätiset investointi- ja tuotantotuet. Ilmaston kannalta kehitys on ollut hyvä, mutta samalla energiajärjestelmästä on tullut entistä epävakaampi. Ja eipä kehitys aina ole ollut ilmastonkaan kannalta toivottu. Saksassa tuuli- ja aurinkovoiman nopea kasvu ja samaan aikaan toteutettu ydinvoiman alasajo ovatkin lisänneet – eivät vähentäneet – kasvihuonepäästöjä, kun säätövoimana on parempien vaihtoehtojen puuttuessa käytetty hiilivoimaa.

Pohjoismaissa tilanne on parempi, kun yli puolet sähköntuotannostamme perustuu vesivoimaan. Tuuli- ja aurinkovoiman kaverina vesivoima toimii erittäin hyvin. Vettä on helppo varastoida suuria määriä järviin ja altaisiin ja käyttää sähköjärjestelmän säätöön nopeasti ja joustavasti. Näistä ominaisuuksista hyötyy viime kädessä jokainen sähkönkäyttäjä, kun voimme luottaa siihen, että sähköverkko toimii ja hinnat pysyvät vakaina. Mitä enemmän uutta tuuli- ja aurinkovoimaa tulee Pohjoismaihin, sitä enemmän tarvitsemme säätövoimaa. Luvuilla kuvaten: kilowatti vesivoimaa mahdollistaa 1,1 kilowattia vaihtelevaa uusiutuvaa energiaa järjestelmään.

Näkemyksemme on, että vesivoimaa tarvitaan ehdottomasti lisää tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Siksi sen rooli tulee tunnustaa ja sen tulevaisuudesta on voitava keskustella nykyistä laajemmin. Kyse on siitä, kuinka voimme parhaiten parantaa olemassa olevan vesivoimatuotannon joustavuutta ja tehokkuutta – ja mahdollisesti jopa rakentaa uutta vesivoimaa. Nykymenolla energiajärjestelmällemme arvokkaan vesivoiman potentiaalia ei saada täysimääräisesti hyödynnettyä. Sitä estävät erilaiset tulkinnat ympäristölainsäädännöstä, pitkät lupaprosessit ja raskas verotus. Esimerkiksi Suomessa vesivoimaa verotetaan euromääräisesti muita tuotantomuotoja ankarammin. Korkeat verot yhdessä historiallisen matalien sähkön tuottajahintojen kanssa vievät pohjan vesivoiman kilpailukyvyltä. Sitä kautta vesivoimayhtiöiltä menevät mahdollisuudet investoida voimalaitosten perusparannuksiin ja muuhun toiminnan kehittämiseen.

Luonto on antanut meille Pohjoismaissa valttikortin – vesivoiman – jonka tuella voimme rakentaa energiajärjestelmän, jossa suurin osa energiasta tuotetaan hiilidioksidipäästöttömästi. Käytetään tuo kortti jatkossakin järkevästi ja luodaan sen avulla meille järjestelmä, jossa eri tuotantomuodot pelaavat tasavertaisina yhteen, luontaisiin vahvuuksiinsa nojaten.

Risto Andsten, VP, Renewable Energy

Lue lisää Fortumin näkemyksistä vesivoimasta sekä ratkaisuista vesivoiman kehittämiseksi tuotantomuotona.

http://www.fortum.com/fi/media/Pages/Verkkotiedote-18.11.2015.aspx

Climate change Energiantuotanto Energiapolitiikka Ilmastonmuutos Renewable energy sources Sähköntuotanto Solar Economy Suomen energiapolitiikka Uncategorized Uusiutuvat energianlähteet Vesivoima

Lisää sähköä liikenteeseen!

Tero_Era_fornenergy_blogPosted by: Tero Era
04.07.2014

 

Sähkö toimii yksinomaisena energianlähteenä täyssähköautoissa ja yhdessä muiden polttoaineiden kanssa ladattavissa hybridiautoissa. Sähköautoilu edellyttää latausinfrastruktuuria, jonka avulla matkantekoon saa tarvittavaa virtaa helposti ja turvallisesti.

Kesäliikenteessä sähköauton voi bongata aiempaa helpommin latauspisteiden yleistyttyä. Fortumilla niitä on Suomessa kolmisenkymmentä. Näistä jo puolet on niin sanottuja pikalatauspisteitä, joissa 80 % akusta latautuu parissakymmenessä minuutissa.
Uusimmat sähköautojen latauspisteet löytyvät Vaasasta ja Turusta, joissa ne avattiin kesäkuussa yhdessä ABC:n ja Nissanin kanssa. Fortumin latauspisteitä on kymmeniä myös Ruotsissa ja Norjassa, joiden latauspisteet ovat löydettävissä helposti samalta kartalta.

sahkoautokuva1

Vähentääkö sähköautoilu päästöjä?

Sähköautoilu Uusiutuvat energianlähteet Vesivoima

Lisää hiilidioksidipäästötöntä sähköä vesivoimaloita peruskorjaamalla

Tommy wikström Posted by: Tommy Wikström
15.05.2014

 

Kuka meistä uskaltaisi antaa lupauksen, että tänään ostettu laite kestäisi jokapäiväisessä käytössä yli 80 vuotta? Imatran vesivoimalaitoksen vuonna 1929 ja -30 käyttöönotetut koneistot ovat jauhaneet sähköä luotettavasti näihin päiviin asti. Samalla, kun koneistot uusitaan nykyaikaisiksi kasvaa voimalaitoksen teho 178 megawatista 192 megawattiin. Kun vanhat, hyvin palvelleet turbiinit ja generaattorit on vaihdettu uusiin, Imatran voimalaitos tuottaa aikaisempaa enemmän hiilidioksidipäästötöntä sähköä asiakkaillemme.

Vesivoima