Miksi Fortumin tuuli- ja aurinkoenergia sopii yhteen Uniperin kanssa?

Kari Kautinen

Posted by: Kari Kautinen
2.11.2017

Ilmoitimme syyskuussa sopimuksestamme E.ONin kanssa, jonka mukaisesti E.ONilla on oikeus myydä noin 47 prosentin omistusosuutensa Uniperissa Fortumille. Saksan lain mukaisesti teemme myös ostotarjouksen kaikille Uniperin osakkeenomistajille. Uutisoinnin jälkeen osan katse kiinnittyi siihen, että Uniperin tuotannosta 80 prosenttia perustuu fossiilisiin polttoaineisiin – suurimmaksi osaksi kaasuun. Sen jälkeen ryöpsähtivät kysymykset: Kuinka investointi edistää muutosta kohti puhtaampaa maailmaa? Miten Uniper istuu Fortumin tavoitteeseen johtaa muutosta kohti vähäpäästöistä energiajärjestelmää?

Kerron mielelläni, miten. Olen nimittäin yksi Uniper-järjestelyn arkkitehdeistä Fortumissa, sillä vastaan yhtiön yritysjärjestelyistä. Niiden rinnalla vastaan yhtiön tuuli- ja aurinkoenergiasta.

Vakaa taloudellinen tuotto takaa investoinnit uusiutuvaan energiaan

Olemme Fortumissa kehittäneet viime vuodet määrätietoisesti tuuli- ja aurinkoenergian liiketoimintaamme, missä haluamme kasvaa merkittäväksi toimijaksi. Esimerkiksi tuulivoimaa pidämme yhtenä kaikkein kilpailukykyisimmistä tuotantomuodoista tulevaisuudessa täällä Pohjolassa. Tuuli- ja aurinkoenergian investointikohteet valitsemme huolella. Tavoitteena on investoida sinne, missä olosuhteet ovat parhaat juuri kyseiselle tuotantomuodolle.

Parhaillaan meillä on rakenteilla tai suunnitteilla tuulivoimaa Ruotsiin, Norjaan ja Venäjälle. Aurinkoenergiaa olemme rakentaneet Intiaan parin vuoden sisällä yli 170 MW ja haemme edelleen kasvua. Tavoitteenamme on investoida Intian aurinkoenergiahankkeisiin noin 200-400 miljoonaa euroa. Odotamme Uniper-sijoituksemme tarjoavan Fortumille hyvää tuottoa, joka osaltaan mahdollistaa kestävien energiaratkaisujen kehittämisen ja toteuttamisen myös jatkossa.

Energiajärjestelmän muutos vaatii aikaa

Mitä pidempään olemme toimineet tuuli- ja aurinkovoiman parissa, sitä enemmän ymmärryksemme on kasvanut koko energiajärjestelmästä. Näemme Fortumissa kirkkaasti, että tulevaisuuden energiajärjestelmän on oltava varma, ketterä ja puhdas. Samalla sen on kyettävä turvaamaan kohtuuhintaisen energian saatavuus eurooppalaisille kuluttajille ja teollisuudelle Vaikka jokainen meistä kuinka toivoisi, ei uusiutuva energia yksin ole ratkaisu globaalisti kasvavaan energiantarpeeseen nykytilanteessa.

Energiajärjestelmän muutos vähäpäästöiseksi ja uusiutuvaksi ei tapahdu sormia napsauttamalla yhdessä yössä. Miksi? Muun muassa siksi, että ihmiskunta ei ole ratkaissut energian varastointia suuressa mittakaavassa kannattavasti. Siksi tarvitsemme ainakin seuraavina vuosikymmeninä vaihtelevasti tuottavien uusiutuvien rinnalle vakaata tuotantoa, joka varmistaa yhteiskunnan toimivuuden kaikkina aikoina.

Lisäksi tarvitsemme ketterästi säätyvää tuotantoa varmistamaan energiansaanti silloin, kun ei tuule eikä aurinko paista. Meillä Pohjoismaissa nopeana säätövoimana toimii vesivoima. Samaa vaihtoehtoa yhtä isosti ei monilla mailla – kuten esimerkiksi Saksalla – ole. Silloin on turvauduttava kaasuun. Silloin on turvauduttava muuhun säätövoimaan. Uniperin kaasuvoimalaitokset, ja toki myös vesivarastoihin perustuva pumppuvoima, ovat tehokkaita keinoja kääntämään sähköntuotantoa vähäpäästöisempään suuntaan Euroopan päästötavoitteiden mukaisesti.

Ymmärrys siitä, miten eri tuotantomuodot toimivat yhdessä energiajärjestelmässä ja miten tuotanto muuttuu energiakäänteen edessä, on erittäin tärkeä. Uniperin monipuolinen tuotantorakenne (vesi- ydin- ja lauhdevoimaa) ja laaja maantieteellinen peitto (Saksa, Venäjä, Ruotsi, Alankomaat, Iso-Britannia ja muut markkinat) täydentävät hyvin Fortumin omaa toimintaa.

Olemme Fortumissa sijoittamassa samanaikaisesti sekä puhtaaseen uusiutuvaan energiaan että Uniperin myötä lisää vakaaseen ja säädettävään tuotantoon. Minulle tämä yhdistelmä merkitsee energia-alan toimijan yhteiskuntavastuuta: edistämme vauhdilla muutosta kohti vähäpäästöistä energiajärjestelmää samalla, kun huolehdimme, että valoa ja lämpöä riittää silloinkin kun pilvi peittää auringon ja tuuli tyyntyy. Uskon, että Fortum vastuullisena puhtaan energian edelläkävijänä tulee olemaan paras mahdollinen kumppani Uniperille.

Kari Kautinen, M&A and Solar & Wind Development -yksikön johtaja, Fortum

Energiamarkkinat Uusiutuvat energianlähteet

Energiantuotantoa vaihtelevassa säässä

fortum-suomiareena-blog11.7.2017
Tiistaina Fortumin älykodilla SuomiAreenassa puhuttiin energiantuotannosta.

Siirtyminen kohti aurinkotaloutta, tulevaisuuden energiajärjestelmää, on käynnissä, mutta se kestää vuosikymmeniä. Tänä aikana perinteisiä tuotantomuotoja kehitetään edelleen, ja niitä käytetään uusiutuvan energiantuotannon rinnalla.

Energiajärjestelmän lisääntyvää vaihtelua tasoittavat tuotantomuodot, kuten vesivoima, ovat entistä tärkeämpiä siirtymän aikana.

Tiesitkö, että Fortumin vuotuisesta sähköntuotannosta noin 1/3 tuotetaan vesivoimalla? Vesivoima onkin tärkein uusiutuvan energian tuotantomuoto Pohjoismaissa. Päästöttömyytensä ansiosta vesivoima hillitsee ilmastonmuutosta.

SuomiAreenalla keskusteltiin tiistaina myös ydinvoimasta. Fortumin Loviisan voimalaitos on tuottanut puhdasta sähköä jo neljä vuosikymmentä. Ydinvoima on keskeinen tuotantomuoto energian huolto- ja toimitusvarmuuden kannalta. Päästöttömällä ydinvoimalla on myös edelleen tärkeä rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Vaihteleva sää vaikuttaa energian eri tuotantomuotoihin, mutta ei energiaan SuomiAreenalla. Fortumin älykodilla käytiin vilkasta keskustelua eri tuotantomuodoista niin päivän aurinkoisina kuin sateisinakin hetkinä. SuomiAreena-vieraat olivat kahdessa paikassa yhtä aikaa vieraillessaan virtuaalisesti Imatralla kosken upeissa maisemissa ja Espoon Kivenlahdessa katsomassa, kuinka pellettejä käytetään kaukolämmön tuotannossa. Virtuaalivierailut innostivatkin kaiken ikäisiä pohtimaan eri tuotantomuotoja. Näitä pääsee kokeilemaan vielä huomennakin!

Kun energia meinaa omista jaloista loppua, on hyvä hypätä sähköpyörän selkään. Sähköpyörät nousivatkin päivän aikana suursuosikeiksi. “Kivointa on nopeus!” totesivat energiset nuoret testailtuaan, kuinka kätevästi sähköpyörä kiitää.

Tuulisen tiistain jälkeen käännämme jo innolla katseen kohti huomista. Tiedätkö kuinka digitalisaatiota hyödynnetään energia-alalla? Siitä keskustellaan Porissa keskiviikkona!

Energiantuotanto SuomiAreena Uusiutuvat energianlähteet Vesivoima Ydinvoima

SuomiAreena-viikon energinen avaus

fortum-suomiareena-blog10.7.2017
SuomiAreena-viikkomme käynnistyi aurinkoisissa ja tuulisissa tunnelmissa.

Hiilidioksidipäästöttömän energiantuotannon lisääminen on yksi tärkeimmistä keinoista hidastaa ilmastonmuutosta. Uusiutuvilla energianlähteillä on siinä merkittävä rooli. Tiesitkö, että vastaanotamme maapallolla auringosta alle kahdessa tunnissa vuotuisen energiankulutuksemme määrän? Entä sen, että käyttövaiheessa täysin päästötön ja uusiutuva tuulivoima on viime vuosina ollut voimakkaimmin kasvava sähköntuotantomuoto maailmassa?

Uskomme Fortumilla entistä tehokkaampaan tulevaisuuden energiajärjestelmään, joka perustuu päästöttömiin ja uusiutuviin energianlähteisiin. Kutsumme tätä aurinkotaloudeksi, joka tarjoaa ratkaisun sekä resurssien tehokkaampaan käyttöön että päästöjen pienentämiseen.

Aurinko- ja tuulivoima sopivat loistavasti SuomiAreena-viikon avauspäivän teemoiksi. Porissa saatiin nauttia upeasta auringonpaisteesta. Älykotimme aurinkopaneelit tuottivatkin hyvin sähköä konttikodin energiantarpeeseen.

standiPäivän aikana kävimme useita mielenkiintoisia keskusteluita. Älykotiratkaisut herättivät paljon mielenkiintoa. SuomiAreena-vieraat innostuivat, haastoivat, oppivat ja opettivat. Älykodillamme ideoitiin myös tulevaisuuden energiaratkaisuja. Miltä kuulostaisi kierrätyskaveri, joka opastaisi jätteen hyötykäyttöön? Entä kädessä pidettävä tuulihyrrä, joka tuottaisi energiaa kännykän lataukseen? Enää ei akku loppuisi kesken Pokémonien jahtaamisen.

Tuulinen kesäpäivä innosti lapset ja lapsenmieliset askartelemaan tuulihyrriä. Värikkäät hyrrät pyörivät tuulessa tuottaen iloa ja ideoita. 

Mahtava maanantai! Nyt on SuomiAreena-viikko käynnistetty energisesti! Seuraa viikon kuulumisiamme täällä blogissa sekä Twitter-tilillämme @Fortum_Oyj.

tuulihyrratviestit

SuomiAreena Uusiutuvat energianlähteet

Uusiutuvalle sähkölle tuotantotukea vain ylimenokauden ajan

Posted by: Joonas Rauramo ja Simon-Erik Ollus
4.5.2017

Suomen hallituksen tavoitteena on pyrkiä fossiilisista polttoaineista puhtaaseen uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Uusiutuvan sähkön tuotantoa aiotaan lisätä 2 TWh tukemalla kilpailukykyisimpiä investointeja vuosien 2018-2020 kilpailutuksissa. Energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu, että tuotantotuki on ylimenokauden ratkaisu matkalla kohti markkinaehtoisuutta.

Maatuulivoima jo kannattavaa ilman tukiakin

Vaikka tuki on hallituksessa nimetty teknologianeutraaliksi, on julkinen keskustelu pyörinyt pitkälti tuulivoiman ympärillä. Näkemyksemme mukaan kustannustehokkain tapa edistää tuulivoiman lisärakentamista jatkossa on varmistaa sähkö- ja päästöoikeusmarkkinoiden tehokas toiminta. Tuolloin maatuulivoima on kilpailukykyistä ilman tukiakin.

Uusinvestoinneissa maatuulivoima on jo nyt edullisinta sähköntuotantoa Pohjoismaissa. Hyvillä alueilla tuotantokustannukset ovat Suomessakin noin 40 €/MWh. Ruotsissa – missä tuuliolosuhteet ja kustannustaso ovat aivan vertailukelpoisia Suomen kanssa –  hankkeita on toteutettu jopa alle 30 €/MWh markkinahinnoilla, joissa on jo mukana sertifikaatin hinta.

Tuulivoimatuotannon kustannusten odotetaan yhä laskevan ja esimerkiksi turbiinivalmistaja Nordex arvioi, että tehokkaammat turbiinit alentavat kustannuksia 13-31 % vuosina 2016-2020.

Tulevan uusiutuvan sähkön tukimekanismin tulee valmistaa alan toimijoita täyteen markkinaehtoisuuteen.

Liiketoimintariski kuuluu yrityksille – ei veronmaksajille

Tulevan uusiutuvan sähkön tukimekanismin tulee valmistaa alan toimijoita täyteen markkinaehtoisuuteen, missä sähkön tuottaja vastaa hintaan ja tuotannonvaihteluihin liittyvistä riskeistä. Kilpailutettu kiinteän preemion tukimalli, jossa tuottaja myy sähkön markkinoille ja saa markkinahinnan lisäksi kiinteän tuen megawattituntia kohden (x €/MWh) vastaa mielestämme parhaiten näitä periaatteita.

Tuulivoima-ala on liputtanut viime aikoina ns. liukuvan preemion puolesta. Siinä sähkömarkkinariski siirtyisi veronmaksajille ja investoijat tekisivät hankkeita alhaisemmalla pääoman tuotolla (kts. kuva).

preemiotKuva: Kiinteän preemion ja liukuvan preemion tukimallien perusperiaatteet

 

Mielestämme on yritysten – ei veronmaksajien – tehtävä kantaa liiketoimintariskit ja järjestää hankkeiden rahoitus. Tuulivoiman tuottajat voivat suojautua hinnanvaihteluilta markkinaehtoisesti esimerkiksi pitkän aikavälin sopimuksilla (PPA, Power Purchase Agreement) tai finanssijohdannaisilla, mikä mahdollistaa alhaiset rahoituskustannukset projekteille niiden omistusrakenteesta riippumatta. Markkinaehtoiset suojaukset toisivat myös lisää likviditeettiä futuuri- ja PPA-markkinoille ja tehostaisivat osaltaan markkinoiden toimintaa.

Kilpailutettava 2 TWh:n tuotanto on hyvin rajallinen, joten kilpailu pitää tuesta aiheutuvat lisäkustannukset veronmaksajille maltillisina. Näkemyksemme mukaan eri mallien kustannukset olisivat hyvin lähellä toisiaan, mutta kiinteän preemion mallissa selvästi paremmin ennustettavissa. Kustannusten kannalta on oleellista hyödyntää tuulipuistojen mittakaavaedut. Kilpailutuksia ei kannata pilkkoa liian pieniin huutokauppoihin ja 2-3 huutokauppaa onkin riittävä määrä 2 TWh:n kilpailutukseen. Tuki tulee rajata esimerkiksi 8-10 vuoteen, jotta sen vaikutukset markkinoilla jäävät kestoltaan lyhytaikaisiksi.

Nähtäväksi jää, millaiseksi teknologianeutraali tuki loppumetreillä muotoutuu. Tärkeää on joka tapauksessa muistaa, että vesi-, bio- ja aurinkosähkön tulee olla kilpailussa samalla lähtöviivalla tuulivoiman kanssa.

Joonas Rauramo, kehitysjohtaja, tuuli- ja aurinkoliiketoiminta, Fortum
Simon-Erik Ollus, johtaja, sähkökauppa ja tuotannonohjaus, Fortum

Energiamarkkinat Energiantuotanto Energiapolitiikka Sähköntuotanto Uusiutuvat energianlähteet

Aurinkoenergiaan liittyvillä innovaatioilla helpotusta sähköpulaan

catarina_naucler-60x60Posted by: Catarina Naucler
30.3.2017

Maa vastaanottaa kahdessa tunnissa yhtä paljon energiaa kuin maapallolla käytetään yhden vuoden aikana. Samaan aikaan 1,3 miljardilla ihmisellä ei ole käytössään luotettavaa sähkön lähdettä. Tähän asti ei ole ollut hyviä ja riittävän edullisia ratkaisuja ilman sähköä eläville ihmisille. He ovatkin usein  joutuneet käyttämään esimerkiksi terveys- ja ympäristöhaittoja aiheuttavia öljylamppuja.

Fortum etsii parhaillaan innovatiivisia energiaratkaisuja, joissa voimme hyödyntää aurinkoenergiaosaamistamme ja joiden avulla voimme vaikuttaa ihmisten elämään aivan uudella tavalla. Tästä hyvänä esimerkkinä on Futuricen kanssa tekemämme yhteistyö, jossa pyritään kehittämään sekä uutta tekniikkaa että uusia liiketoimintamalleja jatkuvasti muuttuvalle alalle.

Fortum on asiantuntija energiajärjestelmissä ja teollisen mittakaavan aurinkoenergian tuottamisessa Intiassa. Pohjoismaissa tarjoamme  aurinkoenergiaratkaisuja yksityis- ja yritysasiakkaille.  Futurice puolestaan on digitaalisten palvelujen, sovellusten ja sovellusarkkitehtuurien kehittämisen asiantuntija. Yhdessä kehitämme nyt ratkaisua, jolla kehittyvien maiden asukkaat saavat sähköä helposti käyttöönsä. Meille tämä on aivan uusi tapa tehdä innovaatioita. Jo nyt on nähtävissä, että työ etenee hyvin, kun meillä on yhteinen tavoite, jonka saavuttamiseksi yhdistämme molempien  osaamisen.

Ajatuksena on kehittää alusta, joka auttaa paikallisia aurinkoenergian toimittajia tarjoamaan asiakkailleen nykyistä parempia aurinkoenergiaratkaisuja. Software as a Service -konseptin avulla nämä yritykset voivat tarjota ratkaisuja, jotka turvaavat maksujen saamisen loppuasiakkailta ja takaavat paremman asiakastuen sekä samalla entistä luotettavamman järjestelmän. Maksuratkaisuna on pay as you go -malli, jolla aurinkosähköä voidaan toimittaa myös niille, joilla ei ole varaa investoida omiin aurinkopaneeleihin.

Sähkön saatavuuden merkitystä ihmisen arjessa ei voi kyllin korostaa. Se vaikuttaa ratkaisevasti moneen elämänalueeseen kuten vaikkapa opiskelumahdollisuuksiin, terveyteen ja talouteen. Meillä on siksi erittäin monta syytä toivoa menestystä hankkeellemme.

Mary-House

Sosiaalinen vastuu Tutkimus ja kehitys Uusiutuvat energianlähteet

Älykästä energiaa Espoon mallilla

Arto_Räty-60x60Posted by: Arto Räty
27.3.2017

Fortum torjuu Espoossa yhdessä kumppaneidensa kanssa ilmastomuutosta ennakkoluulottomilla energiaratkaisuilla. Tavoitteena on hiilineutraali Espoo vuoteen 2030 mennessä.

Muutos onnistuu, kun hyvät ideat muutetaan teoiksi. Espoossa kestävän kehityksen ajattelu näkyykin jo useissa energiatehokkuutta parantavissa hankkeissa.
Kaukolämmön puolella Fortum on nostanut uusiutuvien polttoaineiden ja hukkalämmön osuuden kaukolämmön lähteenä lähes 30 prosenttiin. Kaksi vuotta sitten vastaava luku jäi alle yhden prosentin. Nopea kehitys jatkuu.

Hukkalämpö kotien käyttöön

Hukkalämmön hyödyntäminen on ollut yksi muutoksen vaatimista askelista. Suomenojan lämpöpumppulaitos hyödyntää jäteveden hukkalämpöä. Sillä tuotetaan nykyisin noin 15 prosenttia koko Espoon kaukolämmön tarpeesta.

Tiedon ja Elisan datakeskusten hukkalämmöllä lämmitetään noin 1 000 omakotitaloa. Hukkalämpöä alueen asukkaille tarjoavien datakeskusten joukkoon ovat liittymässä myös Ericssonin datakeskus Kirkkonummella ja Helsinkiin rakennettava Soneran datakeskus. Jälkimmäisen  odotetaan parin vuoden kuluttua tuottavan lähes 10 prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta. Muista kohteista Matinkylään valmistuvan metrokeskuksen ja Espoon sairaalan hukkalämpö tuottaa noin 250 omakotitalon tarpeen.

Lämpöä maan uumenista ja puupelleteillä

Biopolttoaineet ovat toinen keskeinen askel kohti hiilineutraalia Espoota. Kivenlahden lämpölaitos on siirtynyt raskaasta polttoöljystä puupellettien käyttöön. Investoinnin avulla vähenee myös maakaasun käyttö muilla lämpölaitoksilla. Vermon lämpölaitoksella puolestaan korvataan polttoöljyä bioöljyllä, joka tuottaa kasvihuonepäästöjä yli 90 prosenttia fossiilisia polttoaineita vähemmän.

Geotermisen lämmön kehittäminen yhdessä St1:n kanssa on uusi mahdollisuus, jonka avulla voidaan tuottaa jopa 30 prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta.  Onnistuessaan Otaniemen pilottilaitos voi yksin tuottaa kolmasosan tuosta.

Sähköautoissa valtava mahdollisuus

Liikenteeseen Fortum on tuonut älykkäitä ratkaisuja sähköautoilua vauhdittamaan. Koko liikenneklusteri on rakennettu aikojen kuluessa fossiilisten polttoaineiden varaan. Niiden markkinaosuus liikenteessä on noin 90 prosenttia. Liikenteessä on siis suurimmat mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen.

Sähköautot ovat näillä näkymin lupaavin mahdollisuus vähennystalkoissa. Suomessa sähköautot ovat kuitenkin yleistyneet selvästi hitaammin kuin muissa Pohjoismaissa. Vain noin yksi prosentti Pohjoismaiden kaikista sähköautoista on Suomessa.
Jotta muutos olisi mahdollista, Fortum on tehnyt yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa jo vuosien ajan. Olemme esimerkiksi rakentaneet kaupunkiin useita sähköautojen latauspistettä keskeisille paikoille.

Matka kohti hiilineutraalia Espoota 2030 jatkuu

Kehitystyö jatkuu

Olemme ylpeitä näistä Espooseen jo nyt toteutetuista ratkaisuista. Emme ole kuitenkaan vielä maalissa, vaan työmme yhdessä Espoon kaupungin ja yhteistyökumppaneiden kanssa jatkuu kohti hiilineutraalia Espoota 2030.

Fortumin ja Espoon kaupungin yhteistyötä hyödynnetään myös osana pääkaupunkiseudun Smart & Clean -hanketta, jonka tarkoituksena on luoda pääkaupunkiseudusta kansainvälisestikin merkittävä ekologisten ja älykkäiden ratkaisujen referenssialue. Tämä kehitystyö on globaali mahdollisuus rakentaa kaupunkeja, joissa energiaa tuotetaan ja käytetään fiksulla tavalla.  Tämän kaltainen muutos on välttämätöntä, jos haluamme saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi.

Arto Räty
Johtaja, Yhteiskuntasuhteet ja viestintä, Fortum

Lisää Espoon energiavisioista

Smart & Clean -hanke

kestavia-cs-ratkaisujakaukolampo-hiilineutraaliksi

Energiantuotanto Uusiutuvat energianlähteet

Yhteistyö on vaelluskala-asioissa välttämätön hyvä

marja savolainen 60x60Posted by: Marja Savolainen
16.3.2017

Kevät on tuloillaan ja Oulujoen Montassakin aurinko alkaa lämmittää. Jäät työmaapadon takana haurastuvat. Meille se tarkoittaa sitä, että kohta päästään jatkamaan kalojen ylisiirtolaitteen rakennustöitä.

Oulujoella valmistellaan systemaattista vaelluskalakantojen elvytystyötä. Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat, Fortum ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat yhteistuumin päättäneet kokeilla niin kutsuttua ylisiirtoa, jossa Oulujokeen nousevia lohia siirretään järjestelmällisesti sivujokien lisääntymisalueille. Oulujoen Montta on myös yksi Suomen hallituksen vaelluskaloja koskevan kärkihankkeen pilottikohteista ja se tulee palvelemaan alan tutkimus- ja kehitystyötä valtakunnallisesti.

Yhteistyö on vaelluskala-asioissa välttämätöntä. On pystyttävä keskustelemaan ja sopimaan yhdessä tavoitteista. Ollaanko elvyttämässä luonnonkalakantoja vai tulossa kalastamaan? Tarvitaanko kalastusrajoituksia ja valvontaa salakalastuksen varalta, vai jotain ihan muuta? Oulujoella meillä on hyvät yhteistyökumppanit. Kumppanit, joiden kanssa tulee tunne, että katsomme samaan suuntaan. Ja nimenomaan eteenpäin.

Ylisiirrosta ratkaisu Oulujoelle

Kalojen ylisiirtoa on kokeiltu Suomessa aikaisemminkin, myös Oulujoella. Montassa toimintaa halutaan nyt kehittää eteenpäin. Runsaan kahden miljoonan arvoinen investointi kertoo pitkäjänteisen työn tarpeesta vaelluskalakysymyksen ratkaisemiseksi. Ylisiirtolaite luo vaelluskalatutkimukselle aivan uudenlaisen koealueen. Tietoa nousevan kalan käyttäytymisestä, laitteista ja rakenteista tarvitaan kaikkialla, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Uuden kokeilussa alku ei välttämättä ole kovin ruusuinen. Tarvitaankin malttia, kun lasketaan ensimmäisinä vuosina Monttaan nousevia kaloja. Montassa yhdistyy kalannousun lisäksi toinen, Oulujoella äärimmäisen tärkeä asia: istukkaan laadun kehittämistyö. Jos kalaa riittää, meillä on mahdollisuus ottaa luonnon nousukaloista mätitäydennystä viereiselle, velvoiteistukkaat tuottavalle Montan kalanviljelylaitokselle.

Ylisiirtolaite luo perustan Oulujoen kalakantojen hoidolle yhdessä Fortumin kalanviljelylaitoksella tehtyjen parannusten kanssa. Istutustoimintaa kehitetään samaan aikaan, kun luonnonkalakantojen elvyttämiseksi tehdään se, minkä uskotaan tuovan tehokkaimmin tuloksia.

Ylisiirtämällä saadaan enemmän kalaa lisääntymisalueille kuin monen kalatien kautta.

Ratkaisut on haettava jokikohtaisesti

Moni on kysynyt, miksi Oulujoella kokeillaan ylisiirtoa? Miksi ei rakenneta kalateitä?

Siksi, että ratkaisut vaelluskalakantojen palauttamiseen on haettava jokikohtaisesti paikalliset olosuhteet huomioiden. Oulujoella ylisiirto on looginen ensimmäinen askel, sillä meren ja ensimmäisten lisääntymisalueiden välillä on Merikosken kalatien jälkeen neljä patoa. Ylisiirtämällä saadaan enemmän kalaa lisääntymisalueille kuin monen kalatien kautta.

Joskus ylisiirto voi olla pitkälläkin aikavälillä paras keino kalojen saamiseksi lisääntymisalueille. Fortumin voimalaitoksilla Ruotsin Klarälvenilla Vänernin järvilohta on siirretty järjestelmällisesti kahdeksan padon yli 1930-luvulta alkaen. Siellä luonnonlohikanta on saatu säilymään. Viime syksynä jokeen nousi ennätysmäärä luonnossa syntynyttä lohta ja taimenta – enemmän kuin ennen voimalaitosten rakentamista. Mittavan istutustoiminnan ansiosta kalastajien saaliit ovat samaan aikaan kasvaneet.

Ja vielä yksi kysymysmerkki rakennetuilla joilla: joesta mereen matkaavien poikasten alasvaellus. Toimivia teknisiä ratkaisuja etsitään isojen jokien padoille maailmanlaajuisesti. Miksei ylisiirtoa kokeiltaisi ensimmäisenä ratkaisuna myös alavirtaan mennessä, jos vaelluspoikasten pitää ohittaa monta patoa ja petoja vilisevää patoallasta?

Vaelluskalakantojen vahvistaminen on meille Fortumissa tärkeää. Tavoitteenamme on löytää aina kalojen kannalta toimivimmat ratkaisut yhteistyössä paikallisten sidosryhmien kanssa. Työmme jatkuu nyt kevään edetessä Oulujoella ja valmista pitäisi olla elokuussa. Toivotaan, että voimme tulevina vuosina kertoa Oulujoelta yhtä hyviä kokemuksia kuin vaikkapa Ruotsin Klarälveniltä.

Marja Savolainen
Ympäristöpäällikkö, vesivoima, Fortum

Lisätietoja kalojen ylisiirrosta

Uusiutuvat energianlähteet Vesivoima