Energiantuotantoa vaihtelevassa säässä

fortum-suomiareena-blog11.7.2017
Tiistaina Fortumin älykodilla SuomiAreenassa puhuttiin energiantuotannosta.

Siirtyminen kohti aurinkotaloutta, tulevaisuuden energiajärjestelmää, on käynnissä, mutta se kestää vuosikymmeniä. Tänä aikana perinteisiä tuotantomuotoja kehitetään edelleen, ja niitä käytetään uusiutuvan energiantuotannon rinnalla.

Energiajärjestelmän lisääntyvää vaihtelua tasoittavat tuotantomuodot, kuten vesivoima, ovat entistä tärkeämpiä siirtymän aikana.

Tiesitkö, että Fortumin vuotuisesta sähköntuotannosta noin 1/3 tuotetaan vesivoimalla? Vesivoima onkin tärkein uusiutuvan energian tuotantomuoto Pohjoismaissa. Päästöttömyytensä ansiosta vesivoima hillitsee ilmastonmuutosta.

SuomiAreenalla keskusteltiin tiistaina myös ydinvoimasta. Fortumin Loviisan voimalaitos on tuottanut puhdasta sähköä jo neljä vuosikymmentä. Ydinvoima on keskeinen tuotantomuoto energian huolto- ja toimitusvarmuuden kannalta. Päästöttömällä ydinvoimalla on myös edelleen tärkeä rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Vaihteleva sää vaikuttaa energian eri tuotantomuotoihin, mutta ei energiaan SuomiAreenalla. Fortumin älykodilla käytiin vilkasta keskustelua eri tuotantomuodoista niin päivän aurinkoisina kuin sateisinakin hetkinä. SuomiAreena-vieraat olivat kahdessa paikassa yhtä aikaa vieraillessaan virtuaalisesti Imatralla kosken upeissa maisemissa ja Espoon Kivenlahdessa katsomassa, kuinka pellettejä käytetään kaukolämmön tuotannossa. Virtuaalivierailut innostivatkin kaiken ikäisiä pohtimaan eri tuotantomuotoja. Näitä pääsee kokeilemaan vielä huomennakin!

Kun energia meinaa omista jaloista loppua, on hyvä hypätä sähköpyörän selkään. Sähköpyörät nousivatkin päivän aikana suursuosikeiksi. “Kivointa on nopeus!” totesivat energiset nuoret testailtuaan, kuinka kätevästi sähköpyörä kiitää.

Tuulisen tiistain jälkeen käännämme jo innolla katseen kohti huomista. Tiedätkö kuinka digitalisaatiota hyödynnetään energia-alalla? Siitä keskustellaan Porissa keskiviikkona!

Energiantuotanto SuomiAreena Uusiutuvat energianlähteet Vesivoima Ydinvoima

SuomiAreena-viikon energinen avaus

fortum-suomiareena-blog10.7.2017
SuomiAreena-viikkomme käynnistyi aurinkoisissa ja tuulisissa tunnelmissa.

Hiilidioksidipäästöttömän energiantuotannon lisääminen on yksi tärkeimmistä keinoista hidastaa ilmastonmuutosta. Uusiutuvilla energianlähteillä on siinä merkittävä rooli. Tiesitkö, että vastaanotamme maapallolla auringosta alle kahdessa tunnissa vuotuisen energiankulutuksemme määrän? Entä sen, että käyttövaiheessa täysin päästötön ja uusiutuva tuulivoima on viime vuosina ollut voimakkaimmin kasvava sähköntuotantomuoto maailmassa?

Uskomme Fortumilla entistä tehokkaampaan tulevaisuuden energiajärjestelmään, joka perustuu päästöttömiin ja uusiutuviin energianlähteisiin. Kutsumme tätä aurinkotaloudeksi, joka tarjoaa ratkaisun sekä resurssien tehokkaampaan käyttöön että päästöjen pienentämiseen.

Aurinko- ja tuulivoima sopivat loistavasti SuomiAreena-viikon avauspäivän teemoiksi. Porissa saatiin nauttia upeasta auringonpaisteesta. Älykotimme aurinkopaneelit tuottivatkin hyvin sähköä konttikodin energiantarpeeseen.

standiPäivän aikana kävimme useita mielenkiintoisia keskusteluita. Älykotiratkaisut herättivät paljon mielenkiintoa. SuomiAreena-vieraat innostuivat, haastoivat, oppivat ja opettivat. Älykodillamme ideoitiin myös tulevaisuuden energiaratkaisuja. Miltä kuulostaisi kierrätyskaveri, joka opastaisi jätteen hyötykäyttöön? Entä kädessä pidettävä tuulihyrrä, joka tuottaisi energiaa kännykän lataukseen? Enää ei akku loppuisi kesken Pokémonien jahtaamisen.

Tuulinen kesäpäivä innosti lapset ja lapsenmieliset askartelemaan tuulihyrriä. Värikkäät hyrrät pyörivät tuulessa tuottaen iloa ja ideoita. 

Mahtava maanantai! Nyt on SuomiAreena-viikko käynnistetty energisesti! Seuraa viikon kuulumisiamme täällä blogissa sekä Twitter-tilillämme @Fortum_Oyj.

tuulihyrratviestit

SuomiAreena Uusiutuvat energianlähteet

Uusiutuvalle sähkölle tuotantotukea vain ylimenokauden ajan

Posted by: Joonas Rauramo ja Simon-Erik Ollus
4.5.2017

Suomen hallituksen tavoitteena on pyrkiä fossiilisista polttoaineista puhtaaseen uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Uusiutuvan sähkön tuotantoa aiotaan lisätä 2 TWh tukemalla kilpailukykyisimpiä investointeja vuosien 2018-2020 kilpailutuksissa. Energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu, että tuotantotuki on ylimenokauden ratkaisu matkalla kohti markkinaehtoisuutta.

Maatuulivoima jo kannattavaa ilman tukiakin

Vaikka tuki on hallituksessa nimetty teknologianeutraaliksi, on julkinen keskustelu pyörinyt pitkälti tuulivoiman ympärillä. Näkemyksemme mukaan kustannustehokkain tapa edistää tuulivoiman lisärakentamista jatkossa on varmistaa sähkö- ja päästöoikeusmarkkinoiden tehokas toiminta. Tuolloin maatuulivoima on kilpailukykyistä ilman tukiakin.

Uusinvestoinneissa maatuulivoima on jo nyt edullisinta sähköntuotantoa Pohjoismaissa. Hyvillä alueilla tuotantokustannukset ovat Suomessakin noin 40 €/MWh. Ruotsissa – missä tuuliolosuhteet ja kustannustaso ovat aivan vertailukelpoisia Suomen kanssa –  hankkeita on toteutettu jopa alle 30 €/MWh markkinahinnoilla, joissa on jo mukana sertifikaatin hinta.

Tuulivoimatuotannon kustannusten odotetaan yhä laskevan ja esimerkiksi turbiinivalmistaja Nordex arvioi, että tehokkaammat turbiinit alentavat kustannuksia 13-31 % vuosina 2016-2020.

Tulevan uusiutuvan sähkön tukimekanismin tulee valmistaa alan toimijoita täyteen markkinaehtoisuuteen.

Liiketoimintariski kuuluu yrityksille – ei veronmaksajille

Tulevan uusiutuvan sähkön tukimekanismin tulee valmistaa alan toimijoita täyteen markkinaehtoisuuteen, missä sähkön tuottaja vastaa hintaan ja tuotannonvaihteluihin liittyvistä riskeistä. Kilpailutettu kiinteän preemion tukimalli, jossa tuottaja myy sähkön markkinoille ja saa markkinahinnan lisäksi kiinteän tuen megawattituntia kohden (x €/MWh) vastaa mielestämme parhaiten näitä periaatteita.

Tuulivoima-ala on liputtanut viime aikoina ns. liukuvan preemion puolesta. Siinä sähkömarkkinariski siirtyisi veronmaksajille ja investoijat tekisivät hankkeita alhaisemmalla pääoman tuotolla (kts. kuva).

preemiotKuva: Kiinteän preemion ja liukuvan preemion tukimallien perusperiaatteet

 

Mielestämme on yritysten – ei veronmaksajien – tehtävä kantaa liiketoimintariskit ja järjestää hankkeiden rahoitus. Tuulivoiman tuottajat voivat suojautua hinnanvaihteluilta markkinaehtoisesti esimerkiksi pitkän aikavälin sopimuksilla (PPA, Power Purchase Agreement) tai finanssijohdannaisilla, mikä mahdollistaa alhaiset rahoituskustannukset projekteille niiden omistusrakenteesta riippumatta. Markkinaehtoiset suojaukset toisivat myös lisää likviditeettiä futuuri- ja PPA-markkinoille ja tehostaisivat osaltaan markkinoiden toimintaa.

Kilpailutettava 2 TWh:n tuotanto on hyvin rajallinen, joten kilpailu pitää tuesta aiheutuvat lisäkustannukset veronmaksajille maltillisina. Näkemyksemme mukaan eri mallien kustannukset olisivat hyvin lähellä toisiaan, mutta kiinteän preemion mallissa selvästi paremmin ennustettavissa. Kustannusten kannalta on oleellista hyödyntää tuulipuistojen mittakaavaedut. Kilpailutuksia ei kannata pilkkoa liian pieniin huutokauppoihin ja 2-3 huutokauppaa onkin riittävä määrä 2 TWh:n kilpailutukseen. Tuki tulee rajata esimerkiksi 8-10 vuoteen, jotta sen vaikutukset markkinoilla jäävät kestoltaan lyhytaikaisiksi.

Nähtäväksi jää, millaiseksi teknologianeutraali tuki loppumetreillä muotoutuu. Tärkeää on joka tapauksessa muistaa, että vesi-, bio- ja aurinkosähkön tulee olla kilpailussa samalla lähtöviivalla tuulivoiman kanssa.

Joonas Rauramo, kehitysjohtaja, tuuli- ja aurinkoliiketoiminta, Fortum
Simon-Erik Ollus, johtaja, sähkökauppa ja tuotannonohjaus, Fortum

Energiamarkkinat Energiantuotanto Energiapolitiikka Sähköntuotanto Uusiutuvat energianlähteet

Aurinkoenergiaan liittyvillä innovaatioilla helpotusta sähköpulaan

catarina_naucler-60x60Posted by: Catarina Naucler
30.3.2017

Maa vastaanottaa kahdessa tunnissa yhtä paljon energiaa kuin maapallolla käytetään yhden vuoden aikana. Samaan aikaan 1,3 miljardilla ihmisellä ei ole käytössään luotettavaa sähkön lähdettä. Tähän asti ei ole ollut hyviä ja riittävän edullisia ratkaisuja ilman sähköä eläville ihmisille. He ovatkin usein  joutuneet käyttämään esimerkiksi terveys- ja ympäristöhaittoja aiheuttavia öljylamppuja.

Fortum etsii parhaillaan innovatiivisia energiaratkaisuja, joissa voimme hyödyntää aurinkoenergiaosaamistamme ja joiden avulla voimme vaikuttaa ihmisten elämään aivan uudella tavalla. Tästä hyvänä esimerkkinä on Futuricen kanssa tekemämme yhteistyö, jossa pyritään kehittämään sekä uutta tekniikkaa että uusia liiketoimintamalleja jatkuvasti muuttuvalle alalle.

Fortum on asiantuntija energiajärjestelmissä ja teollisen mittakaavan aurinkoenergian tuottamisessa Intiassa. Pohjoismaissa tarjoamme  aurinkoenergiaratkaisuja yksityis- ja yritysasiakkaille.  Futurice puolestaan on digitaalisten palvelujen, sovellusten ja sovellusarkkitehtuurien kehittämisen asiantuntija. Yhdessä kehitämme nyt ratkaisua, jolla kehittyvien maiden asukkaat saavat sähköä helposti käyttöönsä. Meille tämä on aivan uusi tapa tehdä innovaatioita. Jo nyt on nähtävissä, että työ etenee hyvin, kun meillä on yhteinen tavoite, jonka saavuttamiseksi yhdistämme molempien  osaamisen.

Ajatuksena on kehittää alusta, joka auttaa paikallisia aurinkoenergian toimittajia tarjoamaan asiakkailleen nykyistä parempia aurinkoenergiaratkaisuja. Software as a Service -konseptin avulla nämä yritykset voivat tarjota ratkaisuja, jotka turvaavat maksujen saamisen loppuasiakkailta ja takaavat paremman asiakastuen sekä samalla entistä luotettavamman järjestelmän. Maksuratkaisuna on pay as you go -malli, jolla aurinkosähköä voidaan toimittaa myös niille, joilla ei ole varaa investoida omiin aurinkopaneeleihin.

Sähkön saatavuuden merkitystä ihmisen arjessa ei voi kyllin korostaa. Se vaikuttaa ratkaisevasti moneen elämänalueeseen kuten vaikkapa opiskelumahdollisuuksiin, terveyteen ja talouteen. Meillä on siksi erittäin monta syytä toivoa menestystä hankkeellemme.

Mary-House

Sosiaalinen vastuu Tutkimus ja kehitys Uusiutuvat energianlähteet

Älykästä energiaa Espoon mallilla

Arto_Räty-60x60Posted by: Arto Räty
27.3.2017

Fortum torjuu Espoossa yhdessä kumppaneidensa kanssa ilmastomuutosta ennakkoluulottomilla energiaratkaisuilla. Tavoitteena on hiilineutraali Espoo vuoteen 2030 mennessä.

Muutos onnistuu, kun hyvät ideat muutetaan teoiksi. Espoossa kestävän kehityksen ajattelu näkyykin jo useissa energiatehokkuutta parantavissa hankkeissa.
Kaukolämmön puolella Fortum on nostanut uusiutuvien polttoaineiden ja hukkalämmön osuuden kaukolämmön lähteenä lähes 30 prosenttiin. Kaksi vuotta sitten vastaava luku jäi alle yhden prosentin. Nopea kehitys jatkuu.

Hukkalämpö kotien käyttöön

Hukkalämmön hyödyntäminen on ollut yksi muutoksen vaatimista askelista. Suomenojan lämpöpumppulaitos hyödyntää jäteveden hukkalämpöä. Sillä tuotetaan nykyisin noin 15 prosenttia koko Espoon kaukolämmön tarpeesta.

Tiedon ja Elisan datakeskusten hukkalämmöllä lämmitetään noin 1 000 omakotitaloa. Hukkalämpöä alueen asukkaille tarjoavien datakeskusten joukkoon ovat liittymässä myös Ericssonin datakeskus Kirkkonummella ja Helsinkiin rakennettava Soneran datakeskus. Jälkimmäisen  odotetaan parin vuoden kuluttua tuottavan lähes 10 prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta. Muista kohteista Matinkylään valmistuvan metrokeskuksen ja Espoon sairaalan hukkalämpö tuottaa noin 250 omakotitalon tarpeen.

Lämpöä maan uumenista ja puupelleteillä

Biopolttoaineet ovat toinen keskeinen askel kohti hiilineutraalia Espoota. Kivenlahden lämpölaitos on siirtynyt raskaasta polttoöljystä puupellettien käyttöön. Investoinnin avulla vähenee myös maakaasun käyttö muilla lämpölaitoksilla. Vermon lämpölaitoksella puolestaan korvataan polttoöljyä bioöljyllä, joka tuottaa kasvihuonepäästöjä yli 90 prosenttia fossiilisia polttoaineita vähemmän.

Geotermisen lämmön kehittäminen yhdessä St1:n kanssa on uusi mahdollisuus, jonka avulla voidaan tuottaa jopa 30 prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta.  Onnistuessaan Otaniemen pilottilaitos voi yksin tuottaa kolmasosan tuosta.

Sähköautoissa valtava mahdollisuus

Liikenteeseen Fortum on tuonut älykkäitä ratkaisuja sähköautoilua vauhdittamaan. Koko liikenneklusteri on rakennettu aikojen kuluessa fossiilisten polttoaineiden varaan. Niiden markkinaosuus liikenteessä on noin 90 prosenttia. Liikenteessä on siis suurimmat mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen.

Sähköautot ovat näillä näkymin lupaavin mahdollisuus vähennystalkoissa. Suomessa sähköautot ovat kuitenkin yleistyneet selvästi hitaammin kuin muissa Pohjoismaissa. Vain noin yksi prosentti Pohjoismaiden kaikista sähköautoista on Suomessa.
Jotta muutos olisi mahdollista, Fortum on tehnyt yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa jo vuosien ajan. Olemme esimerkiksi rakentaneet kaupunkiin useita sähköautojen latauspistettä keskeisille paikoille.

Matka kohti hiilineutraalia Espoota 2030 jatkuu

Kehitystyö jatkuu

Olemme ylpeitä näistä Espooseen jo nyt toteutetuista ratkaisuista. Emme ole kuitenkaan vielä maalissa, vaan työmme yhdessä Espoon kaupungin ja yhteistyökumppaneiden kanssa jatkuu kohti hiilineutraalia Espoota 2030.

Fortumin ja Espoon kaupungin yhteistyötä hyödynnetään myös osana pääkaupunkiseudun Smart & Clean -hanketta, jonka tarkoituksena on luoda pääkaupunkiseudusta kansainvälisestikin merkittävä ekologisten ja älykkäiden ratkaisujen referenssialue. Tämä kehitystyö on globaali mahdollisuus rakentaa kaupunkeja, joissa energiaa tuotetaan ja käytetään fiksulla tavalla.  Tämän kaltainen muutos on välttämätöntä, jos haluamme saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi.

Arto Räty
Johtaja, Yhteiskuntasuhteet ja viestintä, Fortum

Lisää Espoon energiavisioista

Smart & Clean -hanke

kestavia-cs-ratkaisujakaukolampo-hiilineutraaliksi

Energiantuotanto Uusiutuvat energianlähteet

Yhteistyö on vaelluskala-asioissa välttämätön hyvä

marja savolainen 60x60Posted by: Marja Savolainen
16.3.2017

Kevät on tuloillaan ja Oulujoen Montassakin aurinko alkaa lämmittää. Jäät työmaapadon takana haurastuvat. Meille se tarkoittaa sitä, että kohta päästään jatkamaan kalojen ylisiirtolaitteen rakennustöitä.

Oulujoella valmistellaan systemaattista vaelluskalakantojen elvytystyötä. Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat, Fortum ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat yhteistuumin päättäneet kokeilla niin kutsuttua ylisiirtoa, jossa Oulujokeen nousevia lohia siirretään järjestelmällisesti sivujokien lisääntymisalueille. Oulujoen Montta on myös yksi Suomen hallituksen vaelluskaloja koskevan kärkihankkeen pilottikohteista ja se tulee palvelemaan alan tutkimus- ja kehitystyötä valtakunnallisesti.

Yhteistyö on vaelluskala-asioissa välttämätöntä. On pystyttävä keskustelemaan ja sopimaan yhdessä tavoitteista. Ollaanko elvyttämässä luonnonkalakantoja vai tulossa kalastamaan? Tarvitaanko kalastusrajoituksia ja valvontaa salakalastuksen varalta, vai jotain ihan muuta? Oulujoella meillä on hyvät yhteistyökumppanit. Kumppanit, joiden kanssa tulee tunne, että katsomme samaan suuntaan. Ja nimenomaan eteenpäin.

Ylisiirrosta ratkaisu Oulujoelle

Kalojen ylisiirtoa on kokeiltu Suomessa aikaisemminkin, myös Oulujoella. Montassa toimintaa halutaan nyt kehittää eteenpäin. Runsaan kahden miljoonan arvoinen investointi kertoo pitkäjänteisen työn tarpeesta vaelluskalakysymyksen ratkaisemiseksi. Ylisiirtolaite luo vaelluskalatutkimukselle aivan uudenlaisen koealueen. Tietoa nousevan kalan käyttäytymisestä, laitteista ja rakenteista tarvitaan kaikkialla, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Uuden kokeilussa alku ei välttämättä ole kovin ruusuinen. Tarvitaankin malttia, kun lasketaan ensimmäisinä vuosina Monttaan nousevia kaloja. Montassa yhdistyy kalannousun lisäksi toinen, Oulujoella äärimmäisen tärkeä asia: istukkaan laadun kehittämistyö. Jos kalaa riittää, meillä on mahdollisuus ottaa luonnon nousukaloista mätitäydennystä viereiselle, velvoiteistukkaat tuottavalle Montan kalanviljelylaitokselle.

Ylisiirtolaite luo perustan Oulujoen kalakantojen hoidolle yhdessä Fortumin kalanviljelylaitoksella tehtyjen parannusten kanssa. Istutustoimintaa kehitetään samaan aikaan, kun luonnonkalakantojen elvyttämiseksi tehdään se, minkä uskotaan tuovan tehokkaimmin tuloksia.

Ylisiirtämällä saadaan enemmän kalaa lisääntymisalueille kuin monen kalatien kautta.

Ratkaisut on haettava jokikohtaisesti

Moni on kysynyt, miksi Oulujoella kokeillaan ylisiirtoa? Miksi ei rakenneta kalateitä?

Siksi, että ratkaisut vaelluskalakantojen palauttamiseen on haettava jokikohtaisesti paikalliset olosuhteet huomioiden. Oulujoella ylisiirto on looginen ensimmäinen askel, sillä meren ja ensimmäisten lisääntymisalueiden välillä on Merikosken kalatien jälkeen neljä patoa. Ylisiirtämällä saadaan enemmän kalaa lisääntymisalueille kuin monen kalatien kautta.

Joskus ylisiirto voi olla pitkälläkin aikavälillä paras keino kalojen saamiseksi lisääntymisalueille. Fortumin voimalaitoksilla Ruotsin Klarälvenilla Vänernin järvilohta on siirretty järjestelmällisesti kahdeksan padon yli 1930-luvulta alkaen. Siellä luonnonlohikanta on saatu säilymään. Viime syksynä jokeen nousi ennätysmäärä luonnossa syntynyttä lohta ja taimenta – enemmän kuin ennen voimalaitosten rakentamista. Mittavan istutustoiminnan ansiosta kalastajien saaliit ovat samaan aikaan kasvaneet.

Ja vielä yksi kysymysmerkki rakennetuilla joilla: joesta mereen matkaavien poikasten alasvaellus. Toimivia teknisiä ratkaisuja etsitään isojen jokien padoille maailmanlaajuisesti. Miksei ylisiirtoa kokeiltaisi ensimmäisenä ratkaisuna myös alavirtaan mennessä, jos vaelluspoikasten pitää ohittaa monta patoa ja petoja vilisevää patoallasta?

Vaelluskalakantojen vahvistaminen on meille Fortumissa tärkeää. Tavoitteenamme on löytää aina kalojen kannalta toimivimmat ratkaisut yhteistyössä paikallisten sidosryhmien kanssa. Työmme jatkuu nyt kevään edetessä Oulujoella ja valmista pitäisi olla elokuussa. Toivotaan, että voimme tulevina vuosina kertoa Oulujoelta yhtä hyviä kokemuksia kuin vaikkapa Ruotsin Klarälveniltä.

Marja Savolainen
Ympäristöpäällikkö, vesivoima, Fortum

Lisätietoja kalojen ylisiirrosta

Uusiutuvat energianlähteet Vesivoima

Kaupungit kaipaavat yhä älykkäämpää energiaa

Markus_Rauramo_blogi_smallKirjoittaja: Markus Rauramo
30.1.2017

Mitä suuremmiksi kaupungit kasvavat, sitä tärkeämpää on tehdä niissä älykkäitä energiaratkaisuja.

Valtiolliset päättäjät ovat näyttämöllä, kun media uutisoi suurista ilmastoa koskevista sopimuksista. Ilmaston ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta yhtä keskeisessä roolissa ovat kuitenkin kaupunkipäättäjät. Näin siksi, että yli puolet maailman ihmisistä asuu kaupungeissa ja kaupungistuminen jatkuu kiihtyvällä vauhdilla.

Kaupungistuminen on monella tavalla positiivinen ilmiö, joka luo lisää työtä, yhä elävämpää kulttuuria ja parempia palveluita. Sen sivutuotteena syntyy valitettavia megahaasteita kuten ahtautta, melua, jätettä ja päästöjä.

Suuri tavoite on kääntää kaupunkien ongelmat mahdollisuuksiksi

Pariisin ilmastosopimus kertoo, että päättäjät kaikkialla maailmassa ovat heränneet ongelmiin. Monet kansalaiset ovat heränneet jopa vieläkin aikaisemmin. Siksi yhä useammat haluavat tehdä itse aktiivisia energiavalintoja, joilla he voivat vaikuttaa omaan kulutukseensa ja toimia jopa energian pientuottajina.

Lisäksi teknologia on kypsynyt tasolle, jolla on taloudellisesti mahdollista tehdä täysin uusia älykkäitä energiaratkaisuja. Digitalisaatio on yksi keskeinen muutosvoima, joka tuo kaikilla toimialoilla tuotannon rinnalle yhä enemmän palveluita. Energia-alalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kuluttaja voi optimoida energiankulutustaan tarpeensa mukaan. Samoin digitaaliteknologia mahdollistaa älykkäät sähköverkot, joiden avulla varmistetaan häiriötön jakelu.

city-solutions-blog-600px

Kiertotalous vahvistuu

Ympäristöön liittyvät ongelmat ovat kasvaneet, tietoisuus on lisääntynyt ja teknologia on kehittynyt. Tämä on mahdollistanut uudenlaisen ajattelun, joka synnyttää uusia ratkaisuja ja ratkaisuille kysyntää. Tästä on syntynyt muun muassa kiertotalousilmiö.

Esimerkiksi yhdyskuntajätteen määrän odotetaan kasvavan noin 70 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Globaalissa mittakaavassa se tarkoittaa noin miljardin tonnin lisäystä. Samaan aikaan pula maasta kovenee. Yhä kalliimmaksi käyvä maa halutaan käyttää kaatopaikkoja parempaan tarkoitukseen.

Jäteongelmien kanssa painiville kaupungeille on mittava askel eteenpäin, jos ne pystyvät muuttamaan jätteen energiaksi. Vielä suuremman askeleen ne ottavat, jos ne parantavat materiaali- ja energiatehokkuutta niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän.

Kiertotalous ja muut energiatehokkuutta lisäävät älykkäät ratkaisut ovat keskeinen osa Fortumin strategiaa. Yhtiön suuri tavoite on kääntää kaupunkien ongelmat mahdollisuuksiksi. Haluamme olla kaupunkien kumppanina edistämässä muutosta kohti puhtaampaa maailmaa.

Markus Rauramo
johtaja, City Solutions –divisioona

Digitalisation Lämmön tuotanto Uusiutuvat energianlähteet Waste to energy