Lopetetaan energian sijoittaminen kaatopaikoille EU:ssa

Esa HyvärinenPosted by Esa Hyvärinen
15.12.2017


Euroopan unionin jäsenvaltioilla on merkittävä mahdollisuus lisätä jätteiden laadukasta ja taloudellista kierrätystä monista jätevirroista. Samalla voidaan lisätä sähkön- ja lämmöntuotantoa kierrätyskelvottomista jätteistä, jotka nyt päätyvät hukkaenergiana kaatopaikoille. Näin ratkaistaan sekä ilmastokysymystä että tuetaan jätehuollon tavoitteita osana turvallista ja kestävää kiertotaloutta.

Kaatopaikoille sijoitetaan vuosittain valtava määrä energiakelpoista jätettä, jolla voisi tuottaa jopa 13 prosenttia EU-alueen kotitalouksien energiasta. Samaan aikaan EU:n jäsenvaltiot tuovat noin 52 prosenttia energiastaan, mikä maksaa yli miljardi euroa päivässä.

Jätteiden vieminen kaatopaikalle on resurssien tuhlausta ja tuottaa merkittäviä kasvihuonepäästöjä. Se tulisikin minimoida lain­säädännöllä ja taloudellisella ohjauksella. Tehokkaiden ohjauskeinojen ansiosta esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa jätettä ei päädy kaatopaikoille enää juuri lainkaan. Suomessakin jätettä päätyy kaatopaikoille yhä vähemmän.

Energiantuotantoon sopivat ne yhdyskuntien sekä kaupan ja teollisuuden jätteet, jotka eivät sovellu enää kierrätykseen. EU:n fokus on tällä hetkellä yhdyskunta- ja pakkausjätteissä, vaikka yhdyskuntajätteen osuus on arviolta vain noin 10  prosenttia kaikesta jätteestä. Fokuksen laajentamisesta käydään paraikaa keskusteluja, mutta se on vaikeaa yhtenäisten jätetilastojen puuttuessa.

Osa EU-maista sijoittaa vieläkin yli puolet jätteistä kaatopaikoille

Nykykehityksen vauhdittaminen edellyttää tulevaisuuteen suuntautuvia muutoksia asenteissa ja poliittisessa ohjauksessa etenkin maissa, joissa kaatopaikoille viedään jopa yli puolet jätteistä. Näissä maissa olisi tärkeää uudistaa jätehuollon järjestelmiä, jotka huolehtivat jätteen erilliskeräyksestä, laadukkaasta kierrätyksestä ja jalostamisesta energiaksi. Tämän jälkeen vain pieni osa jätteestä päätyisi kaatopaikoille.

Vielä nykyisin 13 EU28-maata sijoittaa yli 50 % yhdyskuntajätteistään sekä merkittävän osan kaupan ja teollisuuden jätteistä kaatopaikoille, joista osa ei edes täytä EU:n ympäristövaatimuksia. Lisäksi arviolta 6 EU-maata läjittää kaatopaikoille yli 20 % ja 9 EU-maata alle 20 %. Lisäksi merkittävä osa jätteistä, jotka nyt raportoidaan kierrätyksenä, päätyy tosiasiassa edelleen käsiteltyinä kaatopaikoille. Euroopan unionissa on onneksi tulossa tarpeellisia muutoksia näiden jätteiden tilastointiin ja seurantaan.

Haasteena asian ratkaisemisessa on yleensä jätepoliittisen kunnianhimon vähäisyys sekä intressit, jotka sallivat jätteen läjityksen kaatopaikoille. Lisäksi sekä jätehuollon teknisessä osaamisessa ja että kuluttajien tiedoissa on puutteita. Monta kertaa näillä samoilla mailla on myös suurimmat mahdollisuudet korvata jätteenpoltolla tuontienergiaa, koska ne tuovat tyypillisesti paljon maakaasua energiatuotannon käyttöön.

Kierrätyskelvottoman jätteen energiahyötykäyttö korvaisi neitseellisiä polttoaineita

Kierrätyskelvoton jäte korvaa neitseellisiä polttoaineita, olivatpa ne sitten bio- tai fossiilisia polttoaineita. Erityisen hyödyllistä on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen, koska se suoraan tukee ilmastonmuutoksen hillitsemistä.

Nykyisin noin 10 prosenttia EU:n kaukolämmöstä tuotetaan jätteistä. Potentiaalia olisi enempäänkin: Voisimme korvata vielä 10 % nykyisin hiilellä tuotetusta energiasta käsittelemällä sekalaisen yhdyskuntajätteen ja vastaavat kaupan ja teollisuuden jätteet kaatopaikan sijaan jätevoimaloissa. Samalla saavutamme ilmastohyödyt ja vähennämme kaatopaikkojen aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja. Lisäksi – vastakkaisista väitteistä huolimatta – luomme mahdollisuuksia kierrätysratkaisuille, kun halvin ja helpoin jätteiden kaatopaikkaosoite on poissa kuvioista.

EU:n tulisi lisäksi tehostaa unionin jätemarkkinoita ja -kuljetuksia, jotta energiatuotantoon sopivaa jätettä yhdyskuntajäte mukaan lukien voitaisiin kuljettaa valvotusti maasta toiseen. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun ainut paikallinen vaihtoehto on jätteen sijoittaminen kaatopaikalle. Näin myös koko Euroopan käytettävissä oleva jätteiden polttolaitoskapasiteetti saadaan tehokkaaseen käyttöön, sillä koko EU:n tasolla katsottuna jätteenpolttokapasiteetista ei ole ylitarjontaa. Tähän liittyvä EU:n jätteiden siirrosta annettu asetus (Waste Shipment Regulation) on tulossa tarkasteluun ensi vuonna.

Jätteen energiahyötykäyttö lisää energiaomavaraisuutta ja tukee taloutta

Resurssien tuhlaamisesta voidaan päästä eroon melko nopeasti. Edellytyksenä on, että EU:n poliittinen ohjaus ja tavoitteet kaatopaikkasijoittamisen minimoimiseksi sovitaan osaksi kiertotalouspakettia ja jätettä aletaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin energiantuotannossa osana tiukentuvia kierrätystavoitteita. Tämä koskee erityisesti Itä- ja Etelä-Eurooppaa, jonne voitaisiin tulevaisuudessa rakentaa uutta jätteenpolttokapasiteettia korvaamaan fossiilisten polttoaineiden tuontia sähkön- ja lämmöntuotannossa ja samalla uusimaan vanhenevaa kapasiteettia.

Kaatopaikoille päätyvän jätteen energiahyötykäyttö lisäisi energiaomavaraisuutta erityisesti Itä-Euroopassa ja vähentäisi siten tuontienergian tarvetta.

Jätteen energiahyötykäyttö tukee työllisyyttä EU-alueella ja paikallisesti, koska kierrätyskelvottoman jätteen jalostaminen energia­tuotannon raaka-aineeksi tapahtuu EU:n kotimarkkinoilla. Sektorin kehittymiseksi tehdään myös merkittävää tutkimustyötä, mikä voi luoda työpaikkojen lisäksi innovatiivisia vientituotteita ja -osaamista EU:n ulkopuolelle, erityisesti Aasiaan. Tätä voidaan edistää myös siten, että EU:n rakenteelliset rahastot tukevat edelleen maita, joissa jätteiden käsittely on takamatkalla mm. rahoittamalla jätteiden käsittelyä, kierrätystä ja energiahyötykäyttöä siirtymävaiheessa kohti kiertotaloutta.

Jätteiden energiahyödyntäminen on oleellinen osa hyvin toimivaa kiertotaloutta

Myös kiertotaloudessa jätteiden energiahyödyntämiselle on tilausta. Tämä osin siksi, että jätteiden erilliskeräyksen ja kierrätysasteen noustessa kerätään myös heikompilaatuista jätettä. Kun samalla tuotteiden laatuvaatimukset kasvavat, kierrätykseen kelpaamattoman jätteen määrä samoin kuin prosessihävikin määrä kasvaa. Nuo jätejakeet on parempi ohjata energiahyötykäyttöön  kuin kaatopaikoille.

Sisämarkkinat ovat EU:n ydintä. Niiden tehokas hyödyntäminen pitää olla myös osa jätteiden energiahyötykäyttöä. Se on tärkeää sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta.

Esa Hyvärinen, johtaja, yhteiskuntasuhteet, Fortum

Energiantuotanto EU Kiertotalous Waste to energy

Kiertotaloutta ja kavioiden kopsetta

fortum-suomiareena-blog13.7.2017

Resurssitehokkuudessa on vielä paljon tekemistä. Tiesitkö, että peräti 90 % tuotannon raaka-aineista päätyy jätteeksi? Fortumilla kiertotalous tarkoittaa sitä, että mahdollisimman suuri osa materiaalista saadaan kiertoon. Kun yhden jätteestä syntyy toisen raaka-ainetta, eliminoidaan jätteen synty ja vähennetään neitseellisten raaka-aineiden tarvetta. Turvalliseen ja laadukkaaseen kiertotalouteen kuuluu vaarallisen jätteen erottelu kierrätyksestä. Kiertotalous on kestävän kehityksen ehto!

Kiertotalous oli älykotialueemme torstain teemana. Kiertotalous on yksi niistä asioista, joita jokainen SuomiAreena-vieras on selvästikin pitänyt tärkeänä. Niin nuoret kuin vanhatkin kokevat voivansa tehdä jotakin konkreettista kiertotalouden edistämiseksi. Erityisesti muovinkierrätys on herättänyt keskustelua koko viikon ajan.

Porissa kuultiin tänään myös kavioiden tai ainakin lenkkareiden kopsetta. Fortum HorsePower oli mukana SuomiAreenalla kertomassa hevosharrastajille helposta ja ympäristöystävällisestä ratkaisusta tallien kuivike- ja lantahuoltoon. HorsePower on erinomainen esimerkki paikallisesta kiertotaloudesta, joka perustuu materiaalien kiertoon ja syntyvän jätteen hyödyntämiseen ja vähentämiseen.

Fortumin keppihepparata saavutti suosiota. Kepparimme Ellu, Tarkka, Vauhti ja Liekki olivat eilisen terveystarkastuksen jälkeen erinomaisessa kisakunnossa. Eri ikäiset kepparien ystävät pitivätkin hepat energisinä koko päivän ajan. Nelikko nautti SuomiAreena-päivästään sen verran paljon, että päättivät jäädä vielä huomiseksikin.

Huomenna onkin SuomiAreena-viikon viimeinen päivä. Kepparien lisäksi luvassa myös muunlaisia hevosvoimia sähköautokeskustelun vallatessa terassimme 14.7. klo 13.30.

Tervetuloa seuraamaan keskustelua SuomiAreena-alueellamme Porissa tai Twitterin livelähetyksessä tilillämme @Fortum_Oyj!

Kiertotalous SuomiAreena