Kolme syytä tehdä #puhdaspäätös

Arto_Räty-60x60Posted by: Arto Räty
11.7.2017

Fortum käynnisti eilen 10.7. SuomiAreenan yhteydessä Puhdas päätös -aloitteen. Se haastaa päättäjät tekemään aikailematta päätöksiä siitä, miten puhtaan liikenteen kehitystä vauhditetaan. Tavoitteena on koota yhteen yritykset ja kansalaiset toimimaan puhtaan ja älykkään liikenteen puolesta.

Alla kolme hyvää syytä, miksi Puhdas päätös -kampanjaan kannattaa lähteä mukaan.

1. Koska meidän pitää – hillitä ilmastonmuutosta

Ilmastonmuutos ei ole leikin asia. Eikä uskon asia. Valitettavasti se on tosiasia, jonka hillitsemiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, mahdollisimman järkevällä tavalla. Ja näillä toimilla on kiire, päästöjä on leikattava nyt.

Liikenne on avainasemassa Suomen kansallisen päästövähennystavoitteen saavuttamisessa.

Sähköinen liikenne on erinomainen tapa korvata fossiilisia polttoaineita ja leikata näin liikenteen päästöjä. Sähköntuotannon päästöt ovat EU:n yhteisen päästökaupan piirissä, ja pohjoismaisen sähköpörssin sähköstä valtaosa on jo nyt päästötöntä. Sähkömoottori on myös energiatehokas ja siinäkin mielessä ympäristöystävällinen valinta.

2. Koska me voimme – ratkaista haasteita älykkyydellä

Sähköautot edistävät älykästä energiajärjestelmää tarjoamalla sähkövarastoja, luomalla kysyntäjoustoa ja ratkomalla siten esimerkiksi tehon riittävyyteen liittyviä haasteita. Kun tuotannon lisäksi myös kysyntä joustaa, järjestelmä hyödyntää myös varastoja ja markkina toimii, ei tuotantokapasiteettia tarvitse sovittaa vain huipputehon tarpeen mukaan. Tämä on iso mahdollisuus myös vaihtelevatuotantoisen uusiutuvan, kuten tuuli- ja aurinkoenergian näkökulmasta.

3. Koska meidän kannattaa – luoda lisää työtä, vientituotteita ja toimeentuloa

Suomella on houkuttelevat lähtökohdat hyötyä digitaalisten energiapalveluiden ja sähköisen liikenteen vallankumouksesta. Sähkö- ja ICT-järjestelmämme ovat maailman kehittyneimpiä ja insinööriosaamisemme ensiluokkaista. Oikeilla kannusteilla voidaan boostata suomalaisia innovaatioita, synnyttää uusia vientituotteita, työtä ja toimeentuloa.

Maailmalla muutos on jo täydessä vauhdissa. Esimerkiksi Volvon ilmoitus, että kaikki sen uudet automallit ovat vuodesta 2019 alkaen joko täysin sähkökäyttöisiä tai sähköhybridimalleja, on osoitus tästä. Ranska taas aikoo lopettaa polttomoottoriautojen myynnin vuoteen 2040 mennessä. Suomen markkina on kuitenkin vielä unessa. Tätä kehitystä päättäjien kannattaa nyt rohkaista konkreettisilla päätöksillä.

Toivon, että jokainen, joka jakaa tavoitteemme puhtaasta ja älykkäästä liikenteestä, käy tutustumassa aloitteeseen osoitteessa www.puhdaspäätös.fi.

Yritykset voivat osallistua aloitteeseen allekirjoittamalla avoimen kirjeen päättäjille, kansalaiset jakamalla kirjeen ja osallistumalla keskusteluun sosiaalisen median kanavissa tunnistetta #puhdaspäätös käyttäen.

Suuret muutokset lähtevät liikkeelle pienistä teoista.

Arto Räty on Fortumin yhteiskuntasuhteista ja viestinnästä vastaava johtaja ja johtoryhmän jäsen.

2_puhdaspaatos_518x342

Ilmastonmuutos Sähköautoilu Suomen energiapolitiikka SuomiAreena

Tiukka ilmastotavoite parantaa kilpailukykyä

Kari Kankaanpää Posted by: Kari Kankaanpää 16.3.2016

Pariisissa joulukuussa solmittu kansainvälinen ilmastosopimus käynnisti ilmastopolitiikan uuden aikakauden. Viimeistään nyt suunta on selvä ja kaikki maailman maat ovat samassa veneessä kohti yhteisesti sovittua päämäärää. Ilmastotalkoot synnyttävät valtavat puhtaan teknologian markkinat, jotka jaetaan lähivuosina. Meillä on luontaisia vahvuuksia kuten biotalous ja energiateknologia. Suomi on hyvissä asemissa nappaamaan isojakin markkinaosuuksia, mutta menestymme vain olemalla vikkeliä.

Suomessa tulisi nyt käyttää kaikki keinot osaamisen parantamiselle, referenssien aikaansaamiselle ja teknologian kaupallistamiselle. Yrityksiä on kannustettava jalostamaan, kaupallistamaan ja investoimaan. Uusien teknologioiden kehittämistä on tuettava, vaikkapa päästökaupan huutokauppatuloilla. Tämä lisäisi cleantech-teollisuutemme kilpailukykyä ja mahdollistaisi suomalaisen osaamisen viennin maailmalle entistä laajemmassa määrin. Oppia voisimme ottaa vaikkapa Kaliforniasta, jossa on vuosina 2013-2015 ohjattu jo lähes miljardi euroa päästökauppatuloja puhtaan teknologian kehittämiseen.

EU:n ilmastopolitiikan tärkein ohjauskeino, päästökauppa, on saatava keskiöön. Näin saamme entistä paremmat taloudelliset kannustimet yrityksille siirtymisessä kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa. EU:n päästötavoitetta tulisi tiukentaa nopeasti, jotta ohjausvaikutus tehostuisi. Komission 2.3.2016 julkaisema tiedonanto ehdottaa tavoitteiden muutoksia vasta 2020-luvulla. Tässä hukataan aikaa, eikä paranneta ilmastopolitiikan ennustettavuutta. Kansallisten lillukanvarsien sijaan meidän tulisi katsoa EU-tason kokonaisuutta ja vahvistaa yhteisiä toimia.

Uusiutuvien energiantuotantoteknologioiden kustannukset ovat koko ajan laskusuunnassa eli tätä tuotantoa tulee markkinoille ilman mitään tukiakin. Samalla päästöt vähenevät. EU näyttää saavuttavan vuoden 2020 tavoitteen etuajassa ja ylittävän tavoitteen aikanaan selvästi.

Kansainvälinen yhteisö pyrkii 1,5 asteen tavoitteeseen, mikä edellyttää EU:n aiemmin asettaman 80-95% tavoitehaarukan yläpään saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Yksinkertaisella laskutoimituksella ja ottaen huomioon, että EU saavuttaa lähes 30% päästövähennyksen jo vuoteen 2020 mennessä, voidaan päätellä vuoden 2030 tavoitteen asettuvan välille 45-50%. Vuoden 2040 tavoite on myös syytä määritellä jo seuraavan vuosikymmenen alkupuolella.

Sekä EU:n päästökauppadirektiivin uudistus että päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden ns. taakanjakosopimus ovat käsittelyssä kuluvan vuoden aikana ja päätökset niistä tehtäneen vuoden 2017 puolella. Nyt on siis oiva mahdollisuus asettaa pitkäjänteiset ja kokonaisvaltaiset päästötavoitteet ja luoda näin edellytykset eurooppalaisen teknologian ja osaamisen viennille. Tässäkin pätee vanha totuus: nopeat syövät hitaat.

 

Kari Kankaanpää, ilmastoasioiden päällikkö

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Lukijalta -palstalla 16.3.2016

Climate change Energiapolitiikka EU Ilmastonmuutos Kilpailukyky Päästökauppa Uusiutuvat energianlähteet

Vesivoimalla on ratkaiseva rooli tulevaisuuden energiajärjestelmässä

Posted by Risto Andsten

11.1.2016

Energiasektori on keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä kaksi kolmasosaa maapallon kasvihuonepäästöistä syntyy energian tuotannosta tai kulutuksesta. Alan tehokkaimpia vaikutuskeinoja on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen hiilidioksidipäästöttömillä tuotantomuodoilla. Tuuli- ja aurinkovoima ovatkin kasvattaneet viime vuosina eniten osuuttaan sähköntuotannossa globaalisti. Olosuhteista riippuvaisina tuotantomuotoina ne eivät kuitenkaan takaa sähkönsaantia jokaisen vuorokauden kaikkina tunteina. Yöllä ei aurinko paista, eikä kylmillä keleillä aina tuule. Koska tuuli- ja aurinkovoima eivät yksin tai yhdessä pysty pitämään sähköjärjestelmää vakaassa tilassa, tarvitaan niiden tueksi säätövoimaa eli tuotantoa, jolla varmistetaan häiriötön sähkönsaanti kaikissa olosuhteissa. Tähän tehtävään vesivoima on sopiva, sillä se on joustavaa, uusiutuvaa ja hiilidioksidipäästötöntä.

Tuuli- ja aurinkovoima ovat olleet viime vuodet myös Euroopassa kovassa nosteessa. Niiden kasvua ovat vauhdittaneet runsaskätiset investointi- ja tuotantotuet. Ilmaston kannalta kehitys on ollut hyvä, mutta samalla energiajärjestelmästä on tullut entistä epävakaampi. Ja eipä kehitys aina ole ollut ilmastonkaan kannalta toivottu. Saksassa tuuli- ja aurinkovoiman nopea kasvu ja samaan aikaan toteutettu ydinvoiman alasajo ovatkin lisänneet – eivät vähentäneet – kasvihuonepäästöjä, kun säätövoimana on parempien vaihtoehtojen puuttuessa käytetty hiilivoimaa.

Pohjoismaissa tilanne on parempi, kun yli puolet sähköntuotannostamme perustuu vesivoimaan. Tuuli- ja aurinkovoiman kaverina vesivoima toimii erittäin hyvin. Vettä on helppo varastoida suuria määriä järviin ja altaisiin ja käyttää sähköjärjestelmän säätöön nopeasti ja joustavasti. Näistä ominaisuuksista hyötyy viime kädessä jokainen sähkönkäyttäjä, kun voimme luottaa siihen, että sähköverkko toimii ja hinnat pysyvät vakaina. Mitä enemmän uutta tuuli- ja aurinkovoimaa tulee Pohjoismaihin, sitä enemmän tarvitsemme säätövoimaa. Luvuilla kuvaten: kilowatti vesivoimaa mahdollistaa 1,1 kilowattia vaihtelevaa uusiutuvaa energiaa järjestelmään.

Näkemyksemme on, että vesivoimaa tarvitaan ehdottomasti lisää tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Siksi sen rooli tulee tunnustaa ja sen tulevaisuudesta on voitava keskustella nykyistä laajemmin. Kyse on siitä, kuinka voimme parhaiten parantaa olemassa olevan vesivoimatuotannon joustavuutta ja tehokkuutta – ja mahdollisesti jopa rakentaa uutta vesivoimaa. Nykymenolla energiajärjestelmällemme arvokkaan vesivoiman potentiaalia ei saada täysimääräisesti hyödynnettyä. Sitä estävät erilaiset tulkinnat ympäristölainsäädännöstä, pitkät lupaprosessit ja raskas verotus. Esimerkiksi Suomessa vesivoimaa verotetaan euromääräisesti muita tuotantomuotoja ankarammin. Korkeat verot yhdessä historiallisen matalien sähkön tuottajahintojen kanssa vievät pohjan vesivoiman kilpailukyvyltä. Sitä kautta vesivoimayhtiöiltä menevät mahdollisuudet investoida voimalaitosten perusparannuksiin ja muuhun toiminnan kehittämiseen.

Luonto on antanut meille Pohjoismaissa valttikortin – vesivoiman – jonka tuella voimme rakentaa energiajärjestelmän, jossa suurin osa energiasta tuotetaan hiilidioksidipäästöttömästi. Käytetään tuo kortti jatkossakin järkevästi ja luodaan sen avulla meille järjestelmä, jossa eri tuotantomuodot pelaavat tasavertaisina yhteen, luontaisiin vahvuuksiinsa nojaten.

Risto Andsten, VP, Renewable Energy

Lue lisää Fortumin näkemyksistä vesivoimasta sekä ratkaisuista vesivoiman kehittämiseksi tuotantomuotona.

http://www.fortum.com/fi/media/Pages/Verkkotiedote-18.11.2015.aspx

Climate change Energiantuotanto Energiapolitiikka Ilmastonmuutos Renewable energy sources Sähköntuotanto Solar Economy Suomen energiapolitiikka Uncategorized Uusiutuvat energianlähteet Vesivoima

Vähennämme kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä Espoossa

Jouni HaikarainenPosted by: Jouni Haikarainen
20.11.2014

 

Fortumin jo käynnistämillä toimenpiteillä Espoon kaukolämmön ominaispäästöt vähenevät 20 % vuoteen 2019 mennessä, ja jatkamme kaukolämmön kehittämistä myös tästä eteenpäin. Eniten päästöt vähenisivät, jos maakaasun kilpailukyky hiileen nähden palautuisi. Tähän tarvitsemme vahvaa ilmastopolitiikkaa ja toimivaa päästökauppaa.

Ilmastonmuutos Päästökauppa Sähköntuotanto

Päästökauppa veroa tehokkaampi tapa hillitä ilmastonmuutosta

Kari Kankaanpää
Posted by: Kari Kankaanpää
11.11.2013

Kaikkialla maailmassa tiedetään, että ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää globaalia ratkaisua. Nykyiset päästösitoumukset ovat täysin riittämättömiä ja toistaiseksi vain murto-osa päästöjä aiheuttavista talouksista on mukana ilmastotalkoissa.

Mitkä ovat globaalin ratkaisun vaihtoehdot?

On täysin epärealistista odottaa, että kaikki maailman maat saisivat sovittua yhteisesti globaalista kasvihuonekaasuverosta.

Ilmastonmuutos Päästökauppa

Ilmastonmuutoksen torjuminen on tehtävä viisaasti – tässä 5 keinoa

Simon-Erik Ollus
Posted by: Simon-Erik Ollus
22.10.2013

Kuulun siihen sukupolveen, jolle ilmastonmuutoksen torjuminen on itsestään selvää. Siihen on pyrittävä, eikä siitä voi poiketa. Energiantuotanto ja -kulutus vastaavat valtaosasta maailman hiilidioksidipäästöjä, ja sähköntuotannon osuus päästöistä on jo yksin noin kolmannes. Uskon kuitenkin että, jos ilmastonmuutoksen torjumisen kustannukset nousevat liian korkeiksi, se voi vahingoittaa niin talouksiemme kilpailukykyä kuin hyvinvointiammekin, ja voi menettää suuren osan väestön kannatuksesta.

EU:ssa keskustellaan päästöjen vähentämisestä 80  prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tavoite on vaativa, mutta täysin mahdollinen nykyteknologialla. Kysymys on loppujen lopuksi investoinneista, investoinneista ja vielä kerran investoinneista. Eri arvioiden mukaan Euroopassa tarvitaan vuoteen 2050 mennessä jopa kuuden biljoonaan (eli 6 tuhannen miljardin) euron edestä investointeja uuteen energiantuotantoon ja -infrastruktuuriin.

Onkin syytä kysyä onko nykyinen kehitys Euroopassa oikeansuuntainen?

Viime vuonna uusi, tukiin perustuva sähköntuotanto sai Euroopassa lähes kolminkertaisen hinnan sähkön tukkumarkkinahintaan verrattuna. Siten esimerkiksi saksalainen kuluttaja maksaa sähkölaskussaan tukkumarkkinahinnan lisäksi puolitoistakertaisen lisän uusiutuvan energian tukimaksua. Lisäksi tulevat vielä verkkomaksut ja energiaverot, jolloin tukkuhinnan osuus sähkölaskusta on enää vain viidennes.

Kun päästöoikeudet myydään halvalla ja sähkön tukkumarkkinahinnat ovat pudonneet, kulutuksen mukaan joustava, kaasulla tuotettu sähkö on joutunut antamaan tilaa saastuttavammalle rusko- ja hiililauhteelle.

Mikä siis ratkaisuksi?

Ristiriitaiset poliittiset tavoitteet ovat luoneet nykyisen tilanteen, mutta se tarkoittaa myös että johdonmukaisella ja rohkealla politiikalla pääsemme tilanteesta eteenpäin. Seuraaviin asioihin olisi puututtava:

  1. Euroopan unionin on selkeytettävä mahdollisimman pian vuoteen 2030 tähtäävät energia- ja ilmastotavoitteet. Tärkeintä on määrittää mikä on päätavoite vuonna 2030 (päästöjen vähennys, uusiutuvien kasvu vai energiatehokkuus) ja sen tavoitetaso. Tiukan päästötavoitteen olisi oltava ykkössijalla ja muut tavoitteet tukevat tätä päämäärää.
  2. EU:n päästökauppajärjestelmä on ehostettava mahdollisimman pian. Nykyisellään päästökauppajärjestelmä ei ohjaa energiantuotantoa tai investointeja, koska päästöoikeuksien hinta on aivan liian alhainen etenkin uusiutuvien energianlähteiden avokätisiin tukiin verrattuna.
  3. Uusiutuviin lähteisiin perustuvaa tuotantoa on lisättävä, mutta markkinaehtoisesti. Valitaanpa sitten mikä tahansa kehityspolku, uusiutuvan energian osuus tulee kasvamaan. Ja niin sen pitääkin. Mutta myös näiden energianlähteiden ulkoiset vaikutukset on otettava huomioon. Uusiutuvien energianlähteiden on kyettävä kattamaan myös balansointikustannuksensa, jotta järjestelmä pysyy tasapainossa.
  4. Uusiutuvien energianlähteiden kasvua pitäisi tukea päästöoikeuden hinnan sekä tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatioiden tukemisen kautta, ei tuotantotuilla. Uskon, että rohkea tuki tutkimukseen ja tuotekehitykseen on tehokkain tapa lisätä cleantech-teknologiaa ja vihreää kasvua Euroopassa.
  5. Lopuksi Euroopassa on oltava yksi yhteinen energiamarkkina-alue, jossa on kaikille samat säännöt.

Simon-Erik

Energiamarkkinat EU Ilmastonmuutos Uusiutuvat energianlähteet