Kunnianhimoiset ilmastotoimet ovat tervetulleita vaan ei päästökaupan kustannuksella

Merja PaavolaPosted by: Merja Paavola
11.1.2018

 

Ministeri Kimmo Tiilikainen tuli äskettäin näyttävästi julkisuuteen ehdotuksella, jonka mukaan Suomen tulisi päästä eroon kivihiilestä jo vuoteen 2025 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, ja kiristää jo hallitusohjelmassa mainittua tavoitetta luopua kivihiilen käytöstä energiatuotannossa.

On selvää, että mikäli otamme tosissamme ilmastonmuutoksen hillinnän, on kivihiilen ja muiden saastuttavien polttoaineiden käyttö ennen pitkää lopetettava. Tuoreet raportit osoittavat, että ilmasto lämpenee hälyttävää vauhtia. Onkin todennäköistä, että nyt sovitut toimet eivät tule riittämään ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi kahteen celsiusasteeseen, puhumattakaan Pariisiin ilmastosopimuksen linjaamasta 1,5 celsiusasteen tavoitteesta. Ennusteet ilmastopakolaisten kasvavasta määrästä tai kuvat nälkiintyneestä jääkarhusta luovat pelottavia tulevaisuudenkuvia. Niitä on odotettavissa lisää, ellei kiihtyvää ilmakehän lämpenemistä saada pysäytettyä.

On hienoa, että myös Suomi on nyt aktivoitumassa ilmastopolitiikassa ja haluaa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa EU:n asettamia tavoitteita enemmän. Tekisi melkein mieli sanoa: vihdoinkin. Suomi kun ei varsinaisesti ole kuulunut edelläkävijöihin EU:n ilmastopolitiikkaa ja sen keskeisintä työkalua eli päästökauppajärjestelmää koskevissa neuvotteluissa. Toisin ovat toimineet esimerkiksi naapurimme Ruotsi ja Tanska ajaessaan EU:lle kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Suomi pikemminkin on kuulunut maaryhmään, joka on kantanut neuvotteluissa enemmän huolta hiilivuodosta kuin hiilidioksidipäästöistä.

Kansallinen käsiohjaus vie EU:n päästökaupalta voimia

Kun puhutaan päästökaupan piiriin kuuluvasta sähkön- ja lämmöntuotannosta, kannattaisi Suomen kanavoida ilmastopoliittinen kunnianhimo EU:n päästökaupan kehittämiseen, ei kansalliseen käsiohjaukseen. Paradoksaalista kyllä, ehdotetun hiilenkäyttökiellon kaltaiset kansalliset ja EU:n päästökaupan kanssa täysin päällekkäiset politiikkatoimet ovat syypäitä EU:n päästökauppamekanismin heikkoon ohjausvaikutukseen. Päästökauppa ei ole aidosti pystynyt kannustamaan energia-alaa tai muuta teollisuutta vähäpäästöisempään suuntaan, koska markkinoille kertynyt päästöoikeuksien ylitarjonta on painanut päästöoikeuden hintaa alas.

EU:n päästökauppadirektiivin uudistuksesta saatiin vihdoin viime vuoden lopulla aikaan sopu, jonka myötä järjestelmä tehostuu ja CO2-hinnan ohjausvaikutus on parantumassa. Siksi onkin valitettavaa, jos nyt innovoidaan uusia päästökaupan kanssa päällekkäisiä mekanismeja ilman, että niiden vaikutukset kompensoidaan päästökaupassa. Kansallisille toimillekin kun on runsaasti tilaa. Niitä tarvitaan päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden – liikenne, maatalous, rakennusten erillislämmitys yms. – päästöjen vähentämisessä tai niiden siirtämisessä päästökaupan piiriin. Tuolloin toimet myös johtaisivat aitoihin päästövähennyksiin.

Päästökauppa on aidosti markkinaehtoinen mekanismi – uskotaan siihen!

EU:n päästökaupan hienous on siinä, että se on aidosti teknologianeutraali, EU-laajuinen ja markkinaehtoinen mekanismi. Se on täydellinen vastakohta hiilen alasajolle, joka kohdistuu vain yhteen polttoaineeseen, on aidosti kansallinen ja täysin  valtiojohtoisesti ohjattu toimenpide.

Me Fortumilla uskomme edelleen markkinaehtoisen päästökaupan nerokkuuteen. Haluaisimme siksi ohjata sekä Suomen että muun EU:n paukut päästökaupan kehittämiseen kansallisen käsiohjauspolitiikan sijaan. Ministeri Tiilikaisen ehdottama kivihiilen käyttökielto Suomessa ei todennäköisesti vähentäisi EU:n päästökauppasektorin päästöjä lainkaan, koska EU:lla on yhteinen päästökatto. Jos joku tekee tämän katon alla suunniteltua enemmän, voi joku toinen päästellä alhaisemman päästöoikeushinnan turvin hieman halvemmalla.

Vain päästöoikeuksien mitätöinnillä päästöt vähenevät EU:ssa aidosti

Suomi ei suinkaan ole ainoa EU-maa, jossa poliittinen paine on ajamassa kivihiilen käyttöä alas. Esimerkiksi Alankomaiden uusi hallitus suunnittelee kivihiileen pohjautuvan energiantuotannon lopettamista asettamalla lattiahinnan CO2:lle veron muodossa. Samalla se on ilmoittanut aikeestaan neutraloida suunnitellun kansallisen toimenpiteen negatiiviset vaikutukset EU:n päästökauppajärjestelmään ostamalla vastaavan määrän päästöoikeuksia markkinoilta ja mitätöimällä ne.

Ruotsissa puolestaan on ollut esillä ns. buy & burn -malli, jossa valtio ostaisi päästöoikeuksia markkinoilta ja mitätöisi ne. Näin saataisiin niukkuutta päästömarkkinoille. Suomen ja muiden kunnianhimoisempaan ilmastopolitiikkaan pyrkivien maiden tulisikin ottaa tästä mallia. Vain päästöoikeuksien mitätöinnillä päästään lopputulokseen, jossa päästöt aidosti vähenevät EU:n päästökauppasektorilla. Vastikään hyväksytty päästökauppadirektiivi sisältää ns. vapaaehtoisen päästöoikeuksien mitätöinnin, jota kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa haluavat jäsenmaat voivat käyttää.

EU:n ilmastojohtajan paikka auki

Vuonna 2016 kivihiilen käytön päästöt päästökauppasektorilla olivat noin 8 miljoonaa tonnia CO2. Jos päästövähenemää vastaava määrä päästöoikeuksia mitätöitäisiin Suomen huutokaupattavista päästöoikeuksista, olisi menetys valtiolle vuosittain 80 miljoonan euron luokkaa (päästöoikeuden hinnalla 10 euroa) tai 160 miljoonaa (hinnalla 20 euroa). Kyseessä ei olisi Suomen kansantalouden kannalta kohtuuton kustannus. Samalla Suomelle tarjoutuisi tilaisuus osoittaa aitoa johtajuutta EU:n ilmastopolitiikassa. Nyt ehdotettu kivihiilen kielto jääkin ilmastopoliittisesti torsoksi, ellei samalla päätetä poistaa vapautuvia päästöoikeuksia markkinoilta.

EU:n komission tämän vuoden työohjelmassa on EU:n 2050 vähähiilisyystiekartan päivitys uusimpien tieteellisten raporttien pohjalta. Tämä tarjoaa Suomelle hienon tilaisuuden profiloitua vahvan ilmastopolitiikan tukijana EU:ssa. Tiekartan päivityksen yhteydessä tulisi avata keskustelu sekä 2030 ilmastotavoitteen kiristämisestä että kunnianhimoisen välitavoitteen asettamisesta vuodelle 2040. Brexitin myötä EU menettää yhden aktiivisimmista ilmastopolitiikan puolestapuhujista, joten tämä paikka on vapaana. Vaikkapa Suomelle yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa.

Merja Paavola, johtaja, yhteiskuntasuhteet

 

Energiapolitiikka Ilmastonmuutos Päästökauppa

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä torjuu ilmastonmuutosta

mikael lemström_pieni
Posted by Mikael Lemström
28.11.2017

Suomessa noin neljäsosa käyttämästämme energiasta kuluu lämmitykseen. Tarvitsemme siksi täällä Pohjolassa tehokkaan, ympäristöystävällisen ja älykkään energiajärjestelmän, jonka avulla voimme käyttää lämpöenergiaa järkevästi ja torjua siten ilmastonmuutosta. Tällainen energiajärjestelmä koostuu toisiinsa kiinteästi liittyvistä osista. Siihen kuuluvat kestävän kehityksen mukainen energiantuotanto, avoin kaukolämpöverkko, ekologinen ja älykäs energian loppukäyttö sekä kiinteä yhteys sähköjärjestelmään esimerkiksi CHP-laitoksien kautta.

Energian käytön tehostaminen asuinmukavuudesta tinkimättä

Ekologinen energian loppukäyttö tarkoittaa energiankäytön optimointia kodeissa asumismukavuudesta tinkimättä. Kyse on uusista, älykkäistä ratkaisuista, jotka käyttävät hyväkseen sääennusteita sekä rakennuksen toiminnan oppivaa optimointiohjelmistoa. Nämä ratkaisut edistävät ekologista energian loppukäyttöä perinteisempien keinojen kuten mittavien energiasaneerausten rinnalla.

Uudet digitaaliset ratkaisut mahdollistavat kulutusjouston myös kaukolämmössä. Niiden avulla voidaan hyödyntää rakennuksen lämmönvarastointikykyä, jolloin lämmitystä voidaan vähentää tai se voidaan jopa katkaista huippukulutuksen ajaksi. Näillä toimenpiteillä energianhukkaa on saatu pienennettyä 14–24 prosentilla esimerkiksi Puolassa, kun olemme ottaneet 66 rakennuksessa käyttöön Fortum Optimum -palvelun, jossa asuinkerrostaloon on asennettu etäohjattava, älykäs ja oppiva kommunikointilaite ohjaamaan lämmönjakolaitteistoa. Ja mikä parasta, asumismukavuus on samalla parantunut, koska lämpötila on tasaisempi kaikissa huoneistoissa.

Kestävä tuotanto ja energian hankinta

Kestävän kehityksen mukainen kaukolämmöntuotanto koostuu omasta hiilineutraalista  lämmöntuotannosta ja muilta yrityksiltä ostetusta energiasta. Esimerkkejä muilta yrityksiltä ostetuista energioista ovat mm. jätevesien ja datakeskusten jätelämpöjen hyödyntäminen. Meillä Fortumissa tavoitteena onkin hyödyntää hukkalämpöjä mahdollisimman laajasti. Haluamme tarjota sekä asiakkaillemme että muille yhteistyökumppaneillemme mahdollisuuden myydä hukkalämpöä verkkoon joustavasti.

Kaukolämpöverkon joustot mahdollistavat enemmän uusiutuvaa sähköntuotantoa

Hukkalämpöjen hyödyntämisen tekee mahdolliseksi älykäs ja kestävän kehityksen mukainen avoin kaukolämpöverkko. Se yhdistää energian tuotannon, kulutuksen ja varastoinnin. Suurten hukkalämpömäärien hyödyntäminen ei olisi mahdollista ilman avointa kaukolämpöverkkoa. Joustava järjestelmä mahdollistaa uusiutuvan energian vaihtelevan tuotannon lisäämisen esimerkiksi joustavilla CHP-laitoksilla tai sähköä käyttävän lämmöntuotannon joustavalla ohjaamisella. Samoja etuja ei ole erillisillä energiaratkaisuilla.

Sääriippuvaisen aurinko- ja tuulivoiman määrän lisääntyessä sähköntuotannossa, lisääntyvät myös tuotannon suuret vaihtelut. Sähköä on kuitenkin oltava riittävästi tarjolla silloinkin, kun tuuli ei tuule tai aurinko ei paista. Tässä haasteessa kaukolämpöjärjestelmä pystyy tehokkaasti tukemaan sähköjärjestelmää. Esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP) sähköntuotanto on suurimmillaan talvipakkasilla, jolloin myös lämmön kulutus on suurimmillaan. Tulevaisuudessa uusiutuvia energianlähteitä, kuten tuulta ja aurinkoa, voidaan pumppujen avulla käyttää lämmöntuotantoon silloin, kun niillä tuotetaan runsaasti sähköä. Kaukolämpöverkon ja rakennusten varastokapasiteettia kannattaa myös käyttää älykkäästi hyödyksi.

Hinnoittelu tukee yhteisiä tavoitteita

Tärkeä osa muutoksessa kohti älykästä ja kestävää energiajärjestelmää on myös kaukolämmön hinnoittelu. Sen avulla voidaan ohjata asiakkaita käyttämään lämpöä yhä järkevämmin. Uusi kuukausihinnoittelumallimme ohjaa ensi vuoden alusta yritysasiakkaitamme kiinnittämään entistä enemmän huomiota energiankulutukseensa. Hinnoittelumuutos merkitsee käytännössä sitä, että kaukolämmön hinta on lämpimämpinä kuukausina edullisempi kuin kylminä kuukausina, jolloin myös lämmöntuotannon kustannukset ovat korkeammat. Hinnoittelumalli on jälleen yksi askel kohti parempaa energiatehokkuutta.

Mikael Lemström, kaukolämpöliiketoiminnan johtaja, Fortum

Fortum_DHC_FI_1280 (002)

 

 

Energiantuotanto Ilmastonmuutos

Kolme syytä tehdä #puhdaspäätös

Arto_Räty-60x60Posted by: Arto Räty
11.7.2017

Fortum käynnisti eilen 10.7. SuomiAreenan yhteydessä Puhdas päätös -aloitteen. Se haastaa päättäjät tekemään aikailematta päätöksiä siitä, miten puhtaan liikenteen kehitystä vauhditetaan. Tavoitteena on koota yhteen yritykset ja kansalaiset toimimaan puhtaan ja älykkään liikenteen puolesta.

Alla kolme hyvää syytä, miksi Puhdas päätös -kampanjaan kannattaa lähteä mukaan.

1. Koska meidän pitää – hillitä ilmastonmuutosta

Ilmastonmuutos ei ole leikin asia. Eikä uskon asia. Valitettavasti se on tosiasia, jonka hillitsemiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, mahdollisimman järkevällä tavalla. Ja näillä toimilla on kiire, päästöjä on leikattava nyt.

Liikenne on avainasemassa Suomen kansallisen päästövähennystavoitteen saavuttamisessa.

Sähköinen liikenne on erinomainen tapa korvata fossiilisia polttoaineita ja leikata näin liikenteen päästöjä. Sähköntuotannon päästöt ovat EU:n yhteisen päästökaupan piirissä, ja pohjoismaisen sähköpörssin sähköstä valtaosa on jo nyt päästötöntä. Sähkömoottori on myös energiatehokas ja siinäkin mielessä ympäristöystävällinen valinta.

2. Koska me voimme – ratkaista haasteita älykkyydellä

Sähköautot edistävät älykästä energiajärjestelmää tarjoamalla sähkövarastoja, luomalla kysyntäjoustoa ja ratkomalla siten esimerkiksi tehon riittävyyteen liittyviä haasteita. Kun tuotannon lisäksi myös kysyntä joustaa, järjestelmä hyödyntää myös varastoja ja markkina toimii, ei tuotantokapasiteettia tarvitse sovittaa vain huipputehon tarpeen mukaan. Tämä on iso mahdollisuus myös vaihtelevatuotantoisen uusiutuvan, kuten tuuli- ja aurinkoenergian näkökulmasta.

3. Koska meidän kannattaa – luoda lisää työtä, vientituotteita ja toimeentuloa

Suomella on houkuttelevat lähtökohdat hyötyä digitaalisten energiapalveluiden ja sähköisen liikenteen vallankumouksesta. Sähkö- ja ICT-järjestelmämme ovat maailman kehittyneimpiä ja insinööriosaamisemme ensiluokkaista. Oikeilla kannusteilla voidaan boostata suomalaisia innovaatioita, synnyttää uusia vientituotteita, työtä ja toimeentuloa.

Maailmalla muutos on jo täydessä vauhdissa. Esimerkiksi Volvon ilmoitus, että kaikki sen uudet automallit ovat vuodesta 2019 alkaen joko täysin sähkökäyttöisiä tai sähköhybridimalleja, on osoitus tästä. Ranska taas aikoo lopettaa polttomoottoriautojen myynnin vuoteen 2040 mennessä. Suomen markkina on kuitenkin vielä unessa. Tätä kehitystä päättäjien kannattaa nyt rohkaista konkreettisilla päätöksillä.

Toivon, että jokainen, joka jakaa tavoitteemme puhtaasta ja älykkäästä liikenteestä, käy tutustumassa aloitteeseen osoitteessa www.puhdaspäätös.fi.

Yritykset voivat osallistua aloitteeseen allekirjoittamalla avoimen kirjeen päättäjille, kansalaiset jakamalla kirjeen ja osallistumalla keskusteluun sosiaalisen median kanavissa tunnistetta #puhdaspäätös käyttäen.

Suuret muutokset lähtevät liikkeelle pienistä teoista.

Arto Räty on Fortumin yhteiskuntasuhteista ja viestinnästä vastaava johtaja ja johtoryhmän jäsen.

2_puhdaspaatos_518x342

Ilmastonmuutos Sähköautoilu Suomen energiapolitiikka SuomiAreena

Tiukka ilmastotavoite parantaa kilpailukykyä

Kari Kankaanpää Posted by: Kari Kankaanpää 16.3.2016

Pariisissa joulukuussa solmittu kansainvälinen ilmastosopimus käynnisti ilmastopolitiikan uuden aikakauden. Viimeistään nyt suunta on selvä ja kaikki maailman maat ovat samassa veneessä kohti yhteisesti sovittua päämäärää. Ilmastotalkoot synnyttävät valtavat puhtaan teknologian markkinat, jotka jaetaan lähivuosina. Meillä on luontaisia vahvuuksia kuten biotalous ja energiateknologia. Suomi on hyvissä asemissa nappaamaan isojakin markkinaosuuksia, mutta menestymme vain olemalla vikkeliä.

Suomessa tulisi nyt käyttää kaikki keinot osaamisen parantamiselle, referenssien aikaansaamiselle ja teknologian kaupallistamiselle. Yrityksiä on kannustettava jalostamaan, kaupallistamaan ja investoimaan. Uusien teknologioiden kehittämistä on tuettava, vaikkapa päästökaupan huutokauppatuloilla. Tämä lisäisi cleantech-teollisuutemme kilpailukykyä ja mahdollistaisi suomalaisen osaamisen viennin maailmalle entistä laajemmassa määrin. Oppia voisimme ottaa vaikkapa Kaliforniasta, jossa on vuosina 2013-2015 ohjattu jo lähes miljardi euroa päästökauppatuloja puhtaan teknologian kehittämiseen.

EU:n ilmastopolitiikan tärkein ohjauskeino, päästökauppa, on saatava keskiöön. Näin saamme entistä paremmat taloudelliset kannustimet yrityksille siirtymisessä kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa. EU:n päästötavoitetta tulisi tiukentaa nopeasti, jotta ohjausvaikutus tehostuisi. Komission 2.3.2016 julkaisema tiedonanto ehdottaa tavoitteiden muutoksia vasta 2020-luvulla. Tässä hukataan aikaa, eikä paranneta ilmastopolitiikan ennustettavuutta. Kansallisten lillukanvarsien sijaan meidän tulisi katsoa EU-tason kokonaisuutta ja vahvistaa yhteisiä toimia.

Uusiutuvien energiantuotantoteknologioiden kustannukset ovat koko ajan laskusuunnassa eli tätä tuotantoa tulee markkinoille ilman mitään tukiakin. Samalla päästöt vähenevät. EU näyttää saavuttavan vuoden 2020 tavoitteen etuajassa ja ylittävän tavoitteen aikanaan selvästi.

Kansainvälinen yhteisö pyrkii 1,5 asteen tavoitteeseen, mikä edellyttää EU:n aiemmin asettaman 80-95% tavoitehaarukan yläpään saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Yksinkertaisella laskutoimituksella ja ottaen huomioon, että EU saavuttaa lähes 30% päästövähennyksen jo vuoteen 2020 mennessä, voidaan päätellä vuoden 2030 tavoitteen asettuvan välille 45-50%. Vuoden 2040 tavoite on myös syytä määritellä jo seuraavan vuosikymmenen alkupuolella.

Sekä EU:n päästökauppadirektiivin uudistus että päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden ns. taakanjakosopimus ovat käsittelyssä kuluvan vuoden aikana ja päätökset niistä tehtäneen vuoden 2017 puolella. Nyt on siis oiva mahdollisuus asettaa pitkäjänteiset ja kokonaisvaltaiset päästötavoitteet ja luoda näin edellytykset eurooppalaisen teknologian ja osaamisen viennille. Tässäkin pätee vanha totuus: nopeat syövät hitaat.

 

Kari Kankaanpää, ilmastoasioiden päällikkö

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Lukijalta -palstalla 16.3.2016

Climate change Energiapolitiikka EU Ilmastonmuutos Kilpailukyky Päästökauppa Uusiutuvat energianlähteet

Vesivoimalla on ratkaiseva rooli tulevaisuuden energiajärjestelmässä

Posted by Risto Andsten

11.1.2016

Energiasektori on keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä kaksi kolmasosaa maapallon kasvihuonepäästöistä syntyy energian tuotannosta tai kulutuksesta. Alan tehokkaimpia vaikutuskeinoja on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen hiilidioksidipäästöttömillä tuotantomuodoilla. Tuuli- ja aurinkovoima ovatkin kasvattaneet viime vuosina eniten osuuttaan sähköntuotannossa globaalisti. Olosuhteista riippuvaisina tuotantomuotoina ne eivät kuitenkaan takaa sähkönsaantia jokaisen vuorokauden kaikkina tunteina. Yöllä ei aurinko paista, eikä kylmillä keleillä aina tuule. Koska tuuli- ja aurinkovoima eivät yksin tai yhdessä pysty pitämään sähköjärjestelmää vakaassa tilassa, tarvitaan niiden tueksi säätövoimaa eli tuotantoa, jolla varmistetaan häiriötön sähkönsaanti kaikissa olosuhteissa. Tähän tehtävään vesivoima on sopiva, sillä se on joustavaa, uusiutuvaa ja hiilidioksidipäästötöntä.

Tuuli- ja aurinkovoima ovat olleet viime vuodet myös Euroopassa kovassa nosteessa. Niiden kasvua ovat vauhdittaneet runsaskätiset investointi- ja tuotantotuet. Ilmaston kannalta kehitys on ollut hyvä, mutta samalla energiajärjestelmästä on tullut entistä epävakaampi. Ja eipä kehitys aina ole ollut ilmastonkaan kannalta toivottu. Saksassa tuuli- ja aurinkovoiman nopea kasvu ja samaan aikaan toteutettu ydinvoiman alasajo ovatkin lisänneet – eivät vähentäneet – kasvihuonepäästöjä, kun säätövoimana on parempien vaihtoehtojen puuttuessa käytetty hiilivoimaa.

Pohjoismaissa tilanne on parempi, kun yli puolet sähköntuotannostamme perustuu vesivoimaan. Tuuli- ja aurinkovoiman kaverina vesivoima toimii erittäin hyvin. Vettä on helppo varastoida suuria määriä järviin ja altaisiin ja käyttää sähköjärjestelmän säätöön nopeasti ja joustavasti. Näistä ominaisuuksista hyötyy viime kädessä jokainen sähkönkäyttäjä, kun voimme luottaa siihen, että sähköverkko toimii ja hinnat pysyvät vakaina. Mitä enemmän uutta tuuli- ja aurinkovoimaa tulee Pohjoismaihin, sitä enemmän tarvitsemme säätövoimaa. Luvuilla kuvaten: kilowatti vesivoimaa mahdollistaa 1,1 kilowattia vaihtelevaa uusiutuvaa energiaa järjestelmään.

Näkemyksemme on, että vesivoimaa tarvitaan ehdottomasti lisää tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Siksi sen rooli tulee tunnustaa ja sen tulevaisuudesta on voitava keskustella nykyistä laajemmin. Kyse on siitä, kuinka voimme parhaiten parantaa olemassa olevan vesivoimatuotannon joustavuutta ja tehokkuutta – ja mahdollisesti jopa rakentaa uutta vesivoimaa. Nykymenolla energiajärjestelmällemme arvokkaan vesivoiman potentiaalia ei saada täysimääräisesti hyödynnettyä. Sitä estävät erilaiset tulkinnat ympäristölainsäädännöstä, pitkät lupaprosessit ja raskas verotus. Esimerkiksi Suomessa vesivoimaa verotetaan euromääräisesti muita tuotantomuotoja ankarammin. Korkeat verot yhdessä historiallisen matalien sähkön tuottajahintojen kanssa vievät pohjan vesivoiman kilpailukyvyltä. Sitä kautta vesivoimayhtiöiltä menevät mahdollisuudet investoida voimalaitosten perusparannuksiin ja muuhun toiminnan kehittämiseen.

Luonto on antanut meille Pohjoismaissa valttikortin – vesivoiman – jonka tuella voimme rakentaa energiajärjestelmän, jossa suurin osa energiasta tuotetaan hiilidioksidipäästöttömästi. Käytetään tuo kortti jatkossakin järkevästi ja luodaan sen avulla meille järjestelmä, jossa eri tuotantomuodot pelaavat tasavertaisina yhteen, luontaisiin vahvuuksiinsa nojaten.

Risto Andsten, VP, Renewable Energy

Lue lisää Fortumin näkemyksistä vesivoimasta sekä ratkaisuista vesivoiman kehittämiseksi tuotantomuotona.

http://www.fortum.com/fi/media/Pages/Verkkotiedote-18.11.2015.aspx

Climate change Energiantuotanto Energiapolitiikka Ilmastonmuutos Renewable energy sources Sähköntuotanto Solar Economy Suomen energiapolitiikka Uncategorized Uusiutuvat energianlähteet Vesivoima

Vähennämme kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä Espoossa

Jouni HaikarainenPosted by: Jouni Haikarainen
20.11.2014

 

Fortumin jo käynnistämillä toimenpiteillä Espoon kaukolämmön ominaispäästöt vähenevät 20 % vuoteen 2019 mennessä, ja jatkamme kaukolämmön kehittämistä myös tästä eteenpäin. Eniten päästöt vähenisivät, jos maakaasun kilpailukyky hiileen nähden palautuisi. Tähän tarvitsemme vahvaa ilmastopolitiikkaa ja toimivaa päästökauppaa.

Ilmastonmuutos Päästökauppa Sähköntuotanto

Päästökauppa veroa tehokkaampi tapa hillitä ilmastonmuutosta

Kari Kankaanpää
Posted by: Kari Kankaanpää
11.11.2013

Kaikkialla maailmassa tiedetään, että ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää globaalia ratkaisua. Nykyiset päästösitoumukset ovat täysin riittämättömiä ja toistaiseksi vain murto-osa päästöjä aiheuttavista talouksista on mukana ilmastotalkoissa.

Mitkä ovat globaalin ratkaisun vaihtoehdot?

On täysin epärealistista odottaa, että kaikki maailman maat saisivat sovittua yhteisesti globaalista kasvihuonekaasuverosta.

Ilmastonmuutos Päästökauppa