Vesivoimalla on ratkaiseva rooli tulevaisuuden energiajärjestelmässä

Posted by Risto Andsten

11.1.2016

Energiasektori on keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä kaksi kolmasosaa maapallon kasvihuonepäästöistä syntyy energian tuotannosta tai kulutuksesta. Alan tehokkaimpia vaikutuskeinoja on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen hiilidioksidipäästöttömillä tuotantomuodoilla. Tuuli- ja aurinkovoima ovatkin kasvattaneet viime vuosina eniten osuuttaan sähköntuotannossa globaalisti. Olosuhteista riippuvaisina tuotantomuotoina ne eivät kuitenkaan takaa sähkönsaantia jokaisen vuorokauden kaikkina tunteina. Yöllä ei aurinko paista, eikä kylmillä keleillä aina tuule. Koska tuuli- ja aurinkovoima eivät yksin tai yhdessä pysty pitämään sähköjärjestelmää vakaassa tilassa, tarvitaan niiden tueksi säätövoimaa eli tuotantoa, jolla varmistetaan häiriötön sähkönsaanti kaikissa olosuhteissa. Tähän tehtävään vesivoima on sopiva, sillä se on joustavaa, uusiutuvaa ja hiilidioksidipäästötöntä.

Tuuli- ja aurinkovoima ovat olleet viime vuodet myös Euroopassa kovassa nosteessa. Niiden kasvua ovat vauhdittaneet runsaskätiset investointi- ja tuotantotuet. Ilmaston kannalta kehitys on ollut hyvä, mutta samalla energiajärjestelmästä on tullut entistä epävakaampi. Ja eipä kehitys aina ole ollut ilmastonkaan kannalta toivottu. Saksassa tuuli- ja aurinkovoiman nopea kasvu ja samaan aikaan toteutettu ydinvoiman alasajo ovatkin lisänneet – eivät vähentäneet – kasvihuonepäästöjä, kun säätövoimana on parempien vaihtoehtojen puuttuessa käytetty hiilivoimaa.

Pohjoismaissa tilanne on parempi, kun yli puolet sähköntuotannostamme perustuu vesivoimaan. Tuuli- ja aurinkovoiman kaverina vesivoima toimii erittäin hyvin. Vettä on helppo varastoida suuria määriä järviin ja altaisiin ja käyttää sähköjärjestelmän säätöön nopeasti ja joustavasti. Näistä ominaisuuksista hyötyy viime kädessä jokainen sähkönkäyttäjä, kun voimme luottaa siihen, että sähköverkko toimii ja hinnat pysyvät vakaina. Mitä enemmän uutta tuuli- ja aurinkovoimaa tulee Pohjoismaihin, sitä enemmän tarvitsemme säätövoimaa. Luvuilla kuvaten: kilowatti vesivoimaa mahdollistaa 1,1 kilowattia vaihtelevaa uusiutuvaa energiaa järjestelmään.

Näkemyksemme on, että vesivoimaa tarvitaan ehdottomasti lisää tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Siksi sen rooli tulee tunnustaa ja sen tulevaisuudesta on voitava keskustella nykyistä laajemmin. Kyse on siitä, kuinka voimme parhaiten parantaa olemassa olevan vesivoimatuotannon joustavuutta ja tehokkuutta – ja mahdollisesti jopa rakentaa uutta vesivoimaa. Nykymenolla energiajärjestelmällemme arvokkaan vesivoiman potentiaalia ei saada täysimääräisesti hyödynnettyä. Sitä estävät erilaiset tulkinnat ympäristölainsäädännöstä, pitkät lupaprosessit ja raskas verotus. Esimerkiksi Suomessa vesivoimaa verotetaan euromääräisesti muita tuotantomuotoja ankarammin. Korkeat verot yhdessä historiallisen matalien sähkön tuottajahintojen kanssa vievät pohjan vesivoiman kilpailukyvyltä. Sitä kautta vesivoimayhtiöiltä menevät mahdollisuudet investoida voimalaitosten perusparannuksiin ja muuhun toiminnan kehittämiseen.

Luonto on antanut meille Pohjoismaissa valttikortin – vesivoiman – jonka tuella voimme rakentaa energiajärjestelmän, jossa suurin osa energiasta tuotetaan hiilidioksidipäästöttömästi. Käytetään tuo kortti jatkossakin järkevästi ja luodaan sen avulla meille järjestelmä, jossa eri tuotantomuodot pelaavat tasavertaisina yhteen, luontaisiin vahvuuksiinsa nojaten.

Risto Andsten, VP, Renewable Energy

Lue lisää Fortumin näkemyksistä vesivoimasta sekä ratkaisuista vesivoiman kehittämiseksi tuotantomuotona.

http://www.fortum.com/fi/media/Pages/Verkkotiedote-18.11.2015.aspx

Onko Suomen sähkön tuontiriippuvuus ongelma?

Simon-Erik Ollus
Posted by: Simon-Erik Ollus
27.1.2015

Riittääkö sähkö tulevina pakkastalvina? Tänään julkaistiin Pöyryn tekemä arvio Suomen sähkötehon riittävyydestä ja sähköntuotannon kapasiteettirakenteen kehityksestä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Raportti korostaa, että Suomen kotimainen sähköntuotanto ei riitä kattamaan kulutusta huippukysynnän aikana. Ei tällä hetkellä eikä tulevaisuudessa. Osa Suomen sähkön kulutuksesta onkin tuonnin varassa. Continue reading Onko Suomen sähkön tuontiriippuvuus ongelma?

Älykäs kaukolämpö ‒ asumismukavuudesta tinkimättä

Anne Salonen
Posted by: Anne Salonen
20.1.2015

Uusi teknologia mahdollistaa myös kaukolämpöön uudenlaisia ratkaisuja, joista sekä asiakkaamme, ympäristö että energiayhtiö hyötyvät.

Kaukolämmön kulutukselle on ominaista suuret vuorokauden sisäiset vaihtelut.

Esimerkiksi aamuisin, kun ihmiset heräävät ja toimistot, kaupat ja koulut aukeavat yhtä aikaa, syntyy kaukolämpöön hetkellinen kulutuspiikki.

Continue reading Älykäs kaukolämpö ‒ asumismukavuudesta tinkimättä

Kaukolämpöverkko on nyt auki!

Markus Rauramo
Posted by: Markus Rauramo
8.1.2015
Kaukolämpöä on perinteisesti tuotettu voimalaitoksissa ja jaeltu asiakkaille. Kaukolämpöverkostomme on kuitenkin joustava ja mahdollistaa helposti sen, että myös asiakkaamme voivat toimia lämmöntuottajina.

Avoin kaukolämpöEsimerkiksi palvelinkeskukset kuluttavat paljon sähköä,  ja palvelimien käydessä syntyy merkittävä määrä lämpöä. Lämpö on perinteisesti puhallettu hukkalämpönä ulos ilmaan tai johdettu läheiseen vesistöön.  Ympäristön kannalta paras ratkaisu on ottaa palvelinkeskusten hukkalämpö talteen ja hyödyntää se kaukolämmityksessä. Olemme ottaneet palvelinkeskusten hukkalämpöä talteen Espoossa jo vuodesta 2011 alkaen. Tiedon ja Elisan energiatehokkaat konesalit takaavat, että suomalaisten tiedonsiirto pelaa ‒ ja samalla lämmittävät espoolaisia koteja. Continue reading Kaukolämpöverkko on nyt auki!

Vähennämme kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä Espoossa

Jouni HaikarainenPosted by: Jouni Haikarainen
20.11.2014

 

Fortumin jo käynnistämillä toimenpiteillä Espoon kaukolämmön ominaispäästöt vähenevät 20 % vuoteen 2019 mennessä, ja jatkamme kaukolämmön kehittämistä myös tästä eteenpäin. Eniten päästöt vähenisivät, jos maakaasun kilpailukyky hiileen nähden palautuisi. Tähän tarvitsemme vahvaa ilmastopolitiikkaa ja toimivaa päästökauppaa. Continue reading Vähennämme kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä Espoossa

Suomalainen ydinvoimaosaaminen on jo vientituote

Petra Lundström
Posted by: Petra Lundström
18.09.2014

Varauksellisesti ydinvoimaan suhtautuvat pitävät sitä usein menneen maailman tuotantomuotona, joka luo esteen todellisten energiainnovaatioiden kehittymiselle. Nähdään, että panostus muihin energiamuotoihin loisi Suomeen enemmän työpaikkoja, uutta osaamista – ja jopa uuden vientisektorin. Näin ajatellen ehkä unohtuu, että ydinvoima on noin 50 vuotta Suomeen rantautumisensa jälkeen kasvanut itsessään yhdeksi energia-alan osaamisklusteriksi. Maamme ydinvoimatoimijat ovat ottaneet tehtävänsä –  luotettavan ja turvallisen sähköntuotannon – vakavasti. Siksi yhtiöt ovat panostaneet myös alan tutkimukseen ja kehitykseen. Continue reading Suomalainen ydinvoimaosaaminen on jo vientituote