Energiantuotantoa vaihtelevassa säässä

fortum-suomiareena-blog11.7.2017
Tiistaina Fortumin älykodilla SuomiAreenassa puhuttiin energiantuotannosta.

Siirtyminen kohti aurinkotaloutta, tulevaisuuden energiajärjestelmää, on käynnissä, mutta se kestää vuosikymmeniä. Tänä aikana perinteisiä tuotantomuotoja kehitetään edelleen, ja niitä käytetään uusiutuvan energiantuotannon rinnalla.

Energiajärjestelmän lisääntyvää vaihtelua tasoittavat tuotantomuodot, kuten vesivoima, ovat entistä tärkeämpiä siirtymän aikana.

Tiesitkö, että Fortumin vuotuisesta sähköntuotannosta noin 1/3 tuotetaan vesivoimalla? Vesivoima onkin tärkein uusiutuvan energian tuotantomuoto Pohjoismaissa. Päästöttömyytensä ansiosta vesivoima hillitsee ilmastonmuutosta.

SuomiAreenalla keskusteltiin tiistaina myös ydinvoimasta. Fortumin Loviisan voimalaitos on tuottanut puhdasta sähköä jo neljä vuosikymmentä. Ydinvoima on keskeinen tuotantomuoto energian huolto- ja toimitusvarmuuden kannalta. Päästöttömällä ydinvoimalla on myös edelleen tärkeä rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Vaihteleva sää vaikuttaa energian eri tuotantomuotoihin, mutta ei energiaan SuomiAreenalla. Fortumin älykodilla käytiin vilkasta keskustelua eri tuotantomuodoista niin päivän aurinkoisina kuin sateisinakin hetkinä. SuomiAreena-vieraat olivat kahdessa paikassa yhtä aikaa vieraillessaan virtuaalisesti Imatralla kosken upeissa maisemissa ja Espoon Kivenlahdessa katsomassa, kuinka pellettejä käytetään kaukolämmön tuotannossa. Virtuaalivierailut innostivatkin kaiken ikäisiä pohtimaan eri tuotantomuotoja. Näitä pääsee kokeilemaan vielä huomennakin!

Kun energia meinaa omista jaloista loppua, on hyvä hypätä sähköpyörän selkään. Sähköpyörät nousivatkin päivän aikana suursuosikeiksi. “Kivointa on nopeus!” totesivat energiset nuoret testailtuaan, kuinka kätevästi sähköpyörä kiitää.

Tuulisen tiistain jälkeen käännämme jo innolla katseen kohti huomista. Tiedätkö kuinka digitalisaatiota hyödynnetään energia-alalla? Siitä keskustellaan Porissa keskiviikkona!

Energiantuotanto SuomiAreena Uusiutuvat energianlähteet Vesivoima Ydinvoima

Uusiutuvalle sähkölle tuotantotukea vain ylimenokauden ajan

Posted by: Joonas Rauramo ja Simon-Erik Ollus
4.5.2017

Suomen hallituksen tavoitteena on pyrkiä fossiilisista polttoaineista puhtaaseen uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Uusiutuvan sähkön tuotantoa aiotaan lisätä 2 TWh tukemalla kilpailukykyisimpiä investointeja vuosien 2018-2020 kilpailutuksissa. Energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu, että tuotantotuki on ylimenokauden ratkaisu matkalla kohti markkinaehtoisuutta.

Maatuulivoima jo kannattavaa ilman tukiakin

Vaikka tuki on hallituksessa nimetty teknologianeutraaliksi, on julkinen keskustelu pyörinyt pitkälti tuulivoiman ympärillä. Näkemyksemme mukaan kustannustehokkain tapa edistää tuulivoiman lisärakentamista jatkossa on varmistaa sähkö- ja päästöoikeusmarkkinoiden tehokas toiminta. Tuolloin maatuulivoima on kilpailukykyistä ilman tukiakin.

Uusinvestoinneissa maatuulivoima on jo nyt edullisinta sähköntuotantoa Pohjoismaissa. Hyvillä alueilla tuotantokustannukset ovat Suomessakin noin 40 €/MWh. Ruotsissa – missä tuuliolosuhteet ja kustannustaso ovat aivan vertailukelpoisia Suomen kanssa –  hankkeita on toteutettu jopa alle 30 €/MWh markkinahinnoilla, joissa on jo mukana sertifikaatin hinta.

Tuulivoimatuotannon kustannusten odotetaan yhä laskevan ja esimerkiksi turbiinivalmistaja Nordex arvioi, että tehokkaammat turbiinit alentavat kustannuksia 13-31 % vuosina 2016-2020.

Tulevan uusiutuvan sähkön tukimekanismin tulee valmistaa alan toimijoita täyteen markkinaehtoisuuteen.

Liiketoimintariski kuuluu yrityksille – ei veronmaksajille

Tulevan uusiutuvan sähkön tukimekanismin tulee valmistaa alan toimijoita täyteen markkinaehtoisuuteen, missä sähkön tuottaja vastaa hintaan ja tuotannonvaihteluihin liittyvistä riskeistä. Kilpailutettu kiinteän preemion tukimalli, jossa tuottaja myy sähkön markkinoille ja saa markkinahinnan lisäksi kiinteän tuen megawattituntia kohden (x €/MWh) vastaa mielestämme parhaiten näitä periaatteita.

Tuulivoima-ala on liputtanut viime aikoina ns. liukuvan preemion puolesta. Siinä sähkömarkkinariski siirtyisi veronmaksajille ja investoijat tekisivät hankkeita alhaisemmalla pääoman tuotolla (kts. kuva).

preemiotKuva: Kiinteän preemion ja liukuvan preemion tukimallien perusperiaatteet

 

Mielestämme on yritysten – ei veronmaksajien – tehtävä kantaa liiketoimintariskit ja järjestää hankkeiden rahoitus. Tuulivoiman tuottajat voivat suojautua hinnanvaihteluilta markkinaehtoisesti esimerkiksi pitkän aikavälin sopimuksilla (PPA, Power Purchase Agreement) tai finanssijohdannaisilla, mikä mahdollistaa alhaiset rahoituskustannukset projekteille niiden omistusrakenteesta riippumatta. Markkinaehtoiset suojaukset toisivat myös lisää likviditeettiä futuuri- ja PPA-markkinoille ja tehostaisivat osaltaan markkinoiden toimintaa.

Kilpailutettava 2 TWh:n tuotanto on hyvin rajallinen, joten kilpailu pitää tuesta aiheutuvat lisäkustannukset veronmaksajille maltillisina. Näkemyksemme mukaan eri mallien kustannukset olisivat hyvin lähellä toisiaan, mutta kiinteän preemion mallissa selvästi paremmin ennustettavissa. Kustannusten kannalta on oleellista hyödyntää tuulipuistojen mittakaavaedut. Kilpailutuksia ei kannata pilkkoa liian pieniin huutokauppoihin ja 2-3 huutokauppaa onkin riittävä määrä 2 TWh:n kilpailutukseen. Tuki tulee rajata esimerkiksi 8-10 vuoteen, jotta sen vaikutukset markkinoilla jäävät kestoltaan lyhytaikaisiksi.

Nähtäväksi jää, millaiseksi teknologianeutraali tuki loppumetreillä muotoutuu. Tärkeää on joka tapauksessa muistaa, että vesi-, bio- ja aurinkosähkön tulee olla kilpailussa samalla lähtöviivalla tuulivoiman kanssa.

Joonas Rauramo, kehitysjohtaja, tuuli- ja aurinkoliiketoiminta, Fortum
Simon-Erik Ollus, johtaja, sähkökauppa ja tuotannonohjaus, Fortum

Energiamarkkinat Energiantuotanto Energiapolitiikka Sähköntuotanto Uusiutuvat energianlähteet

Älykästä energiaa Espoon mallilla

Arto_Räty-60x60Posted by: Arto Räty
27.3.2017

Fortum torjuu Espoossa yhdessä kumppaneidensa kanssa ilmastomuutosta ennakkoluulottomilla energiaratkaisuilla. Tavoitteena on hiilineutraali Espoo vuoteen 2030 mennessä.

Muutos onnistuu, kun hyvät ideat muutetaan teoiksi. Espoossa kestävän kehityksen ajattelu näkyykin jo useissa energiatehokkuutta parantavissa hankkeissa.
Kaukolämmön puolella Fortum on nostanut uusiutuvien polttoaineiden ja hukkalämmön osuuden kaukolämmön lähteenä lähes 30 prosenttiin. Kaksi vuotta sitten vastaava luku jäi alle yhden prosentin. Nopea kehitys jatkuu.

Hukkalämpö kotien käyttöön

Hukkalämmön hyödyntäminen on ollut yksi muutoksen vaatimista askelista. Suomenojan lämpöpumppulaitos hyödyntää jäteveden hukkalämpöä. Sillä tuotetaan nykyisin noin 15 prosenttia koko Espoon kaukolämmön tarpeesta.

Tiedon ja Elisan datakeskusten hukkalämmöllä lämmitetään noin 1 000 omakotitaloa. Hukkalämpöä alueen asukkaille tarjoavien datakeskusten joukkoon ovat liittymässä myös Ericssonin datakeskus Kirkkonummella ja Helsinkiin rakennettava Soneran datakeskus. Jälkimmäisen  odotetaan parin vuoden kuluttua tuottavan lähes 10 prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta. Muista kohteista Matinkylään valmistuvan metrokeskuksen ja Espoon sairaalan hukkalämpö tuottaa noin 250 omakotitalon tarpeen.

Lämpöä maan uumenista ja puupelleteillä

Biopolttoaineet ovat toinen keskeinen askel kohti hiilineutraalia Espoota. Kivenlahden lämpölaitos on siirtynyt raskaasta polttoöljystä puupellettien käyttöön. Investoinnin avulla vähenee myös maakaasun käyttö muilla lämpölaitoksilla. Vermon lämpölaitoksella puolestaan korvataan polttoöljyä bioöljyllä, joka tuottaa kasvihuonepäästöjä yli 90 prosenttia fossiilisia polttoaineita vähemmän.

Geotermisen lämmön kehittäminen yhdessä St1:n kanssa on uusi mahdollisuus, jonka avulla voidaan tuottaa jopa 30 prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta.  Onnistuessaan Otaniemen pilottilaitos voi yksin tuottaa kolmasosan tuosta.

Sähköautoissa valtava mahdollisuus

Liikenteeseen Fortum on tuonut älykkäitä ratkaisuja sähköautoilua vauhdittamaan. Koko liikenneklusteri on rakennettu aikojen kuluessa fossiilisten polttoaineiden varaan. Niiden markkinaosuus liikenteessä on noin 90 prosenttia. Liikenteessä on siis suurimmat mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen.

Sähköautot ovat näillä näkymin lupaavin mahdollisuus vähennystalkoissa. Suomessa sähköautot ovat kuitenkin yleistyneet selvästi hitaammin kuin muissa Pohjoismaissa. Vain noin yksi prosentti Pohjoismaiden kaikista sähköautoista on Suomessa.
Jotta muutos olisi mahdollista, Fortum on tehnyt yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa jo vuosien ajan. Olemme esimerkiksi rakentaneet kaupunkiin useita sähköautojen latauspistettä keskeisille paikoille.

Matka kohti hiilineutraalia Espoota 2030 jatkuu

Kehitystyö jatkuu

Olemme ylpeitä näistä Espooseen jo nyt toteutetuista ratkaisuista. Emme ole kuitenkaan vielä maalissa, vaan työmme yhdessä Espoon kaupungin ja yhteistyökumppaneiden kanssa jatkuu kohti hiilineutraalia Espoota 2030.

Fortumin ja Espoon kaupungin yhteistyötä hyödynnetään myös osana pääkaupunkiseudun Smart & Clean -hanketta, jonka tarkoituksena on luoda pääkaupunkiseudusta kansainvälisestikin merkittävä ekologisten ja älykkäiden ratkaisujen referenssialue. Tämä kehitystyö on globaali mahdollisuus rakentaa kaupunkeja, joissa energiaa tuotetaan ja käytetään fiksulla tavalla.  Tämän kaltainen muutos on välttämätöntä, jos haluamme saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi.

Arto Räty
Johtaja, Yhteiskuntasuhteet ja viestintä, Fortum

Lisää Espoon energiavisioista

Smart & Clean -hanke

kestavia-cs-ratkaisujakaukolampo-hiilineutraaliksi

Energiantuotanto Uusiutuvat energianlähteet

Cities need smarter energy

Markus_Rauramo_blogi_smallPosted by: Markus Rauramo
30.1.2017

The bigger the cities grow, the more important it is for them to have smart energy solutions.

National decision-makers are in the spotlight when media report on major climate-related agreements. However, urban decision-makers play an equally important role when it comes to climate issues and the wellbeing of people. This is because more than half of the world’s population lives in cities, and urbanisation is continuing at an accelerated pace.

In many respects, urbanisation is a positive phenomenon that is creating more jobs, a livelier culture and better services. Its by-products, however, include mega-challenges such as congestion, noise, waste and emissions.

Our major goal is to turn urban problems into opportunities

The Paris Agreement on climate change demonstrates that decision-makers all over the world have tuned in to the problems. Many citizens are also well aware of them and recognise how serious these problems are. Accordingly, an increasing number of people want to be actively involved in their energy choices so that they can impact their own consumption and even become small-scale producers of energy.

Moreover, technology has matured enough to make new smart energy solutions economically feasible. Digitalisation is one of the central drivers of change and is bringing more and more services alongside production across all sectors. In the energy sector, for example, this means that consumers can optimise their energy consumption based on their needs. Digital technology also enables smart energy networks that ensure uninterrupted distribution.

city-solutions-blog-eng-600px

Circular economy gaining strength

Environmental problems have grown, awareness has increased, and technologies have advanced. This has enabled a new kind of thinking, driving new solutions and the demand for them. It has also given rise, among other things, to the concept of circular economy.

For example, municipal waste volumes are expected to grow by some 70 percent by 2025. On a global scale, this means another billion tons of waste. At the same time, the shortage of land is increasing. With land becoming increasingly expensive, it should be used for something better than landfills.

And most of us know by now that instead of landfilling waste, we can use it as a fuel. Converting waste into energy is a big step forward for cities wrestling with waste problems. They will be taking an even bigger step if they can improve material and energy efficiency so that as little waste as possible is generated.

A circular economy and other smart solutions that boost energy efficiency are at the core of Fortum’s strategy. Our major goal is to turn urban problems into opportunities. We want to partner with cities in driving the change towards a cleaner world.

Markus Rauramo
Executive Vice President, City Solutions

Digitalisation Lämmön tuotanto Renewable energy sources Waste to energy

Kaupungit kaipaavat yhä älykkäämpää energiaa

Markus_Rauramo_blogi_smallKirjoittaja: Markus Rauramo
30.1.2017

Mitä suuremmiksi kaupungit kasvavat, sitä tärkeämpää on tehdä niissä älykkäitä energiaratkaisuja.

Valtiolliset päättäjät ovat näyttämöllä, kun media uutisoi suurista ilmastoa koskevista sopimuksista. Ilmaston ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta yhtä keskeisessä roolissa ovat kuitenkin kaupunkipäättäjät. Näin siksi, että yli puolet maailman ihmisistä asuu kaupungeissa ja kaupungistuminen jatkuu kiihtyvällä vauhdilla.

Kaupungistuminen on monella tavalla positiivinen ilmiö, joka luo lisää työtä, yhä elävämpää kulttuuria ja parempia palveluita. Sen sivutuotteena syntyy valitettavia megahaasteita kuten ahtautta, melua, jätettä ja päästöjä.

Suuri tavoite on kääntää kaupunkien ongelmat mahdollisuuksiksi

Pariisin ilmastosopimus kertoo, että päättäjät kaikkialla maailmassa ovat heränneet ongelmiin. Monet kansalaiset ovat heränneet jopa vieläkin aikaisemmin. Siksi yhä useammat haluavat tehdä itse aktiivisia energiavalintoja, joilla he voivat vaikuttaa omaan kulutukseensa ja toimia jopa energian pientuottajina.

Lisäksi teknologia on kypsynyt tasolle, jolla on taloudellisesti mahdollista tehdä täysin uusia älykkäitä energiaratkaisuja. Digitalisaatio on yksi keskeinen muutosvoima, joka tuo kaikilla toimialoilla tuotannon rinnalle yhä enemmän palveluita. Energia-alalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kuluttaja voi optimoida energiankulutustaan tarpeensa mukaan. Samoin digitaaliteknologia mahdollistaa älykkäät sähköverkot, joiden avulla varmistetaan häiriötön jakelu.

city-solutions-blog-600px

Kiertotalous vahvistuu

Ympäristöön liittyvät ongelmat ovat kasvaneet, tietoisuus on lisääntynyt ja teknologia on kehittynyt. Tämä on mahdollistanut uudenlaisen ajattelun, joka synnyttää uusia ratkaisuja ja ratkaisuille kysyntää. Tästä on syntynyt muun muassa kiertotalousilmiö.

Esimerkiksi yhdyskuntajätteen määrän odotetaan kasvavan noin 70 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Globaalissa mittakaavassa se tarkoittaa noin miljardin tonnin lisäystä. Samaan aikaan pula maasta kovenee. Yhä kalliimmaksi käyvä maa halutaan käyttää kaatopaikkoja parempaan tarkoitukseen.

Jäteongelmien kanssa painiville kaupungeille on mittava askel eteenpäin, jos ne pystyvät muuttamaan jätteen energiaksi. Vielä suuremman askeleen ne ottavat, jos ne parantavat materiaali- ja energiatehokkuutta niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän.

Kiertotalous ja muut energiatehokkuutta lisäävät älykkäät ratkaisut ovat keskeinen osa Fortumin strategiaa. Yhtiön suuri tavoite on kääntää kaupunkien ongelmat mahdollisuuksiksi. Haluamme olla kaupunkien kumppanina edistämässä muutosta kohti puhtaampaa maailmaa.

Markus Rauramo
johtaja, City Solutions –divisioona

Digitalisation Lämmön tuotanto Uusiutuvat energianlähteet Waste to energy

Polleana päin puhdasta kiertotaloutta

anssi-paalanen-60x60Posted by Anssi Paalanen
20.1.2017

Uuden EU-asetuksen muutoksen myötä lannan polttaminen sallitaan jatkossa ilman erillistä jätteenpolttolupaa. Nyt, kun lanta luokitellaan biopolttoaineeksi, yhä useampi voimalaitos voi hyödyntää hevosenlantaa.

Hevosenlanta on haaste erityisesti talleille, jotka sijaitsevat taajamissa keskellä asutusta. Talleilla ei välttämättä ole omaa peltoa, jonne lantaa voisi levittää. Uudenlaisia ratkaisuja hevosenlannan käsittelyyn siis tarvitaan. EU:n asetusmuutos parantaa huomattavasti lannan käyttömahdollisuuksia ja edistää kiertotalouden toteutumista yhteiskunnassamme.

Tallinomistajille tarjoamamme palvelu sisältää asiakkaan valitseman puupohjaisen kuivikkeen tallille toimitettuna sekä lantalan tyhjennyksen. Talleilta kerätty lanta toimitetaan tallilta voima- ja lämpölaitoksiin, jossa se hyödynnetään yhdessä muiden polttoaineiden kanssa sähköksi ja lämmöksi.

Hevosenlannan energiakäytöstä hyötyvät kaikki: lähiseudun asukkaat saavat puhtaasti tuotettua lähienergiaa, tallinomistajilla on yksi huoli vähemmän ja lisäksi paikallinen talous elävöityy.

Palvelumme on ollut toiminnassa reilun vuoden ajan. Olemme saaneet positiivista palautetta ja hienoja kehitysehdotuksia sekä talleilta että voimalaitoksilta. Jo yli sata tallinomistajaa ovat olleet voineet jättää huolen kuivikkeista ja lannasta meille ja keskittyä olennaiseen: hevosiin. EU:n asetusmuutoksen myötä pystymme tarjoamaan palveluamme laajemmin Suomessa sekä Euroopassa.

Tallista töpseliin – puhtaasti

Hevosenlannan polttaminen ja sen ympäristöystävällisyys herättää paljon keskustelua. Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ovat selvittäneet hevosenlannan energiakäytön elinkaarisia ympäristövaikutuksia. Tutkimuksessa verrattiin puupohjaisen kuivikelannan polttamisen ympäristövaikutuksia lannan kompostoinnin vaikutuksiin.

Tulosten mukaan tarjoamamme HorsePower-palvelu on ilmastovaikutuksiltaan kompostointia merkittävästi parempi vaihtoehto kaikissa tarkastelluissa vaikutusluokissa. Kun lanta hyödynnetään suuren kokoluokan voima- tai lämpölaitoksessa, ei lanta ehdi maatua eikä lannasta siten vapaudu merkittäviä määriä metaania. Metaanin ilmastovaikutus on moninkertainen hiilidioksidiin nähden. Myös pienhiukkasvaikutus osoittautui ratkaisussamme selvästi pienemmäksi kuin kompostoinnissa.

Voimmekin HorsePower-tiimissämme polleina todeta, että palvelumme on aidosti ympäristöystävällinen ratkaisu tallin kuivike- ja lantahuoltoon. Lisäksi hevosen kuivikelannalla tuotettu sähkö ja lämpö on todellista lähienergiaa.

Anssi Paalanen, VP Horsepower, Fortum

Lue lisää ympäristövaikutuksista LuKen selvityksestä: http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/535278/luke-luobio_30_2016.pdf?sequence=1

Lisätietoa Fortum HorsePower -palvelusta: www.fortumhorsepower.com

horsepower-350px

Lämmön tuotanto Renewable energy sources

Fortumin tuuliliiketoiminnan kehittäminen myötätuulessa

Fortumin tarkistettu strategia, joka julkistettiin helmikuun alussa, asetti aurinko- ja tuulivoiman strategiseksi kulmakiveksi. Fortumin tavoitteena on gigawattiluokan aurinko- ja tuulivoimaportfolio. Nämä teknologiat kehittyvät nopeasti. Samaan aikaan tekninen osaaminen on yhä tärkeämpää, kun tukiohjelmia lakkautetaan vähitellen ja uusiutuvan energian tuotannosta tulee yhä enenevässä määrin markkinaperusteista.

Fortumilla on jo useita aktiivisia tuulivoimahankkeita. Pohjois-Ruotsissa sijaitseva Blaikenin tuulivoimapuisto, jossa Fortum on ollut aktiivisesti mukana ensimmäisessä ja nyt lopullisessa neljännessä vaiheessa, tulee olemaan Euroopan suurimpia tuulivoimapuistoja (247,5 MW), kun kaikki sen 99 turbiinia ovat toiminnassa. Solbergissä, joka sekin on Pohjois-Ruotsissa, rakenteilla on 22 turbiinin tuulivoimapuisto, jonka asennettu teho on 75 MW. Kumpikin tuulipuisto on yhteishanke Skellefteå Kraftin kanssa. Fortumin osuus Blaikenissa on 15 % ja Solbergissa 50 %.

Venäjällä Fortum rakentaa parhaillaan maan ensimmäistä tuulivoimapuistoa. Puiston kapasiteetti on 35 MW ja sen odotetaan aloittavan tuotanto vuonna 2017. Se palvelee 620 000 asukkaan Ulyanovskin kaupunkia, joka sijaitsee 680 km Moskovasta kaakkoon.

Syyskuun lopussa Fortum allekirjoitti Arisen kanssa aiesopimuksen yli 200 MW:n Kölvallenin tuulivoimapuistohankkeen kehittämisestä ja mahdollisesta ostamisesta. Osto edellyttää vielä muun muassa, että kehittämishankkeen viimeinen vaihe toteutuu, että kaikki luvat saavat lain voiman sekä tarkastuksen ja sijoituspäätöksen Fortumilta.

Fortum on vakuuttunut, että tuulivoimasta tulee yksi kilpailukykyisimmistä energiantuotantomuodoista joillakin alueilla, etenkin kotimarkkinoillamme. Tuulivoimatuotanto voi olla kilpailukykyistä, kun investoimme tuulivoimapuistoihin sellaisissa paikoissa, joissa on erinomaiset tuuliolosuhteet ja joissa voimme kehittää synergioita jo olemassa olevan toimintamme avulla. Lisäarvoa voimme luoda tasapainottamalla tuulivoimatuotantoa vesivoimaresurssiemme kanssa. Mahdollisuus tasata tuulivoimatuotannon vaihteluita vesivoiman tuotannolla on tärkeää energiajärjestelmän kannalta. Tämä optimoiminen tulee olemaan entistä tärkeämmässä roolissa tulevaisuudessa, kun uusiutuvien energianlähteiden osuus energiajärjestelmästä kasvaa.

Blaikenin tuulivoimapuiston ensimmäinen vaihe rakennettiin vuonna 2011. Tämän hankkeen myötä olemme saaneet kokemusta tuulivoimapuistojen rakentamisesta ja tuuliturbiinien käyttämisestä. Voimme nyt hyödyntää tätä kokemustamme kehittäessämme tuulivoimatoimintojamme edelleen.

Solbergin tuulivoimapuisto tulee olemaan vaikuttava. Puiston huiput kohoavat lähes 120 metrin korkeuteen. Tämä tarkoittaa, että siipien kanssa kokonaiskorkeus on 180 metriä. Vertailukohtana voidaan pitää Pohjoismaiden korkeinta rakennusta, 190 metriä korkeaa Malmön Turning Torsoa. Solbergin tuulivoimalan ensimmäisten voimaloiden suuret perustukset valettiin syyskuussa. Tuulivoimapuiston mittasuhteita voi olla vaikea arvioida, etenkin jos se sijaitsee puuttomalla tunturilla, mutta silti pian 99 turbiinia käsittävä Blaiken on vaikuttava näky.

Tulevaisuuden tuulivoimainvestointiemme painopiste on nyt Nordpool-alueella ja Venäjällä. Pohjoismaisessa markkinaperusteisessa ympäristössä meillä on vesivoimaresurssimme ja asiantuntemuksemme ennustamisessa, tuotannon suunnittelemisessa ja kaupankäynnissä, mikä on tärkeää energian myynnin optimoimisen kannalta Nordpool-markkinoilla ja hintariskien hallinnan kannalta. Venäjällä mahdolliset investointimme aiotaan tehdä toimitussopimusten puiteohjelmaan.

Philippe Stohr, Fortumin tuulivoimasta vastaava

wind-blog-500x333

Energiantuotanto Uusiutuvat energianlähteet