Lopetetaan energian sijoittaminen kaatopaikoille EU:ssa

Esa HyvärinenPosted by Esa Hyvärinen
15.12.2017


Euroopan unionin jäsenvaltioilla on merkittävä mahdollisuus lisätä jätteiden laadukasta ja taloudellista kierrätystä monista jätevirroista. Samalla voidaan lisätä sähkön- ja lämmöntuotantoa kierrätyskelvottomista jätteistä, jotka nyt päätyvät hukkaenergiana kaatopaikoille. Näin ratkaistaan sekä ilmastokysymystä että tuetaan jätehuollon tavoitteita osana turvallista ja kestävää kiertotaloutta.

Kaatopaikoille sijoitetaan vuosittain valtava määrä energiakelpoista jätettä, jolla voisi tuottaa jopa 13 prosenttia EU-alueen kotitalouksien energiasta. Samaan aikaan EU:n jäsenvaltiot tuovat noin 52 prosenttia energiastaan, mikä maksaa yli miljardi euroa päivässä.

Jätteiden vieminen kaatopaikalle on resurssien tuhlausta ja tuottaa merkittäviä kasvihuonepäästöjä. Se tulisikin minimoida lain­säädännöllä ja taloudellisella ohjauksella. Tehokkaiden ohjauskeinojen ansiosta esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa jätettä ei päädy kaatopaikoille enää juuri lainkaan. Suomessakin jätettä päätyy kaatopaikoille yhä vähemmän.

Energiantuotantoon sopivat ne yhdyskuntien sekä kaupan ja teollisuuden jätteet, jotka eivät sovellu enää kierrätykseen. EU:n fokus on tällä hetkellä yhdyskunta- ja pakkausjätteissä, vaikka yhdyskuntajätteen osuus on arviolta vain noin 10  prosenttia kaikesta jätteestä. Fokuksen laajentamisesta käydään paraikaa keskusteluja, mutta se on vaikeaa yhtenäisten jätetilastojen puuttuessa.

Osa EU-maista sijoittaa vieläkin yli puolet jätteistä kaatopaikoille

Nykykehityksen vauhdittaminen edellyttää tulevaisuuteen suuntautuvia muutoksia asenteissa ja poliittisessa ohjauksessa etenkin maissa, joissa kaatopaikoille viedään jopa yli puolet jätteistä. Näissä maissa olisi tärkeää uudistaa jätehuollon järjestelmiä, jotka huolehtivat jätteen erilliskeräyksestä, laadukkaasta kierrätyksestä ja jalostamisesta energiaksi. Tämän jälkeen vain pieni osa jätteestä päätyisi kaatopaikoille.

Vielä nykyisin 13 EU28-maata sijoittaa yli 50 % yhdyskuntajätteistään sekä merkittävän osan kaupan ja teollisuuden jätteistä kaatopaikoille, joista osa ei edes täytä EU:n ympäristövaatimuksia. Lisäksi arviolta 6 EU-maata läjittää kaatopaikoille yli 20 % ja 9 EU-maata alle 20 %. Lisäksi merkittävä osa jätteistä, jotka nyt raportoidaan kierrätyksenä, päätyy tosiasiassa edelleen käsiteltyinä kaatopaikoille. Euroopan unionissa on onneksi tulossa tarpeellisia muutoksia näiden jätteiden tilastointiin ja seurantaan.

Haasteena asian ratkaisemisessa on yleensä jätepoliittisen kunnianhimon vähäisyys sekä intressit, jotka sallivat jätteen läjityksen kaatopaikoille. Lisäksi sekä jätehuollon teknisessä osaamisessa ja että kuluttajien tiedoissa on puutteita. Monta kertaa näillä samoilla mailla on myös suurimmat mahdollisuudet korvata jätteenpoltolla tuontienergiaa, koska ne tuovat tyypillisesti paljon maakaasua energiatuotannon käyttöön.

Kierrätyskelvottoman jätteen energiahyötykäyttö korvaisi neitseellisiä polttoaineita

Kierrätyskelvoton jäte korvaa neitseellisiä polttoaineita, olivatpa ne sitten bio- tai fossiilisia polttoaineita. Erityisen hyödyllistä on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen, koska se suoraan tukee ilmastonmuutoksen hillitsemistä.

Nykyisin noin 10 prosenttia EU:n kaukolämmöstä tuotetaan jätteistä. Potentiaalia olisi enempäänkin: Voisimme korvata vielä 10 % nykyisin hiilellä tuotetusta energiasta käsittelemällä sekalaisen yhdyskuntajätteen ja vastaavat kaupan ja teollisuuden jätteet kaatopaikan sijaan jätevoimaloissa. Samalla saavutamme ilmastohyödyt ja vähennämme kaatopaikkojen aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja. Lisäksi – vastakkaisista väitteistä huolimatta – luomme mahdollisuuksia kierrätysratkaisuille, kun halvin ja helpoin jätteiden kaatopaikkaosoite on poissa kuvioista.

EU:n tulisi lisäksi tehostaa unionin jätemarkkinoita ja -kuljetuksia, jotta energiatuotantoon sopivaa jätettä yhdyskuntajäte mukaan lukien voitaisiin kuljettaa valvotusti maasta toiseen. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun ainut paikallinen vaihtoehto on jätteen sijoittaminen kaatopaikalle. Näin myös koko Euroopan käytettävissä oleva jätteiden polttolaitoskapasiteetti saadaan tehokkaaseen käyttöön, sillä koko EU:n tasolla katsottuna jätteenpolttokapasiteetista ei ole ylitarjontaa. Tähän liittyvä EU:n jätteiden siirrosta annettu asetus (Waste Shipment Regulation) on tulossa tarkasteluun ensi vuonna.

Jätteen energiahyötykäyttö lisää energiaomavaraisuutta ja tukee taloutta

Resurssien tuhlaamisesta voidaan päästä eroon melko nopeasti. Edellytyksenä on, että EU:n poliittinen ohjaus ja tavoitteet kaatopaikkasijoittamisen minimoimiseksi sovitaan osaksi kiertotalouspakettia ja jätettä aletaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin energiantuotannossa osana tiukentuvia kierrätystavoitteita. Tämä koskee erityisesti Itä- ja Etelä-Eurooppaa, jonne voitaisiin tulevaisuudessa rakentaa uutta jätteenpolttokapasiteettia korvaamaan fossiilisten polttoaineiden tuontia sähkön- ja lämmöntuotannossa ja samalla uusimaan vanhenevaa kapasiteettia.

Kaatopaikoille päätyvän jätteen energiahyötykäyttö lisäisi energiaomavaraisuutta erityisesti Itä-Euroopassa ja vähentäisi siten tuontienergian tarvetta.

Jätteen energiahyötykäyttö tukee työllisyyttä EU-alueella ja paikallisesti, koska kierrätyskelvottoman jätteen jalostaminen energia­tuotannon raaka-aineeksi tapahtuu EU:n kotimarkkinoilla. Sektorin kehittymiseksi tehdään myös merkittävää tutkimustyötä, mikä voi luoda työpaikkojen lisäksi innovatiivisia vientituotteita ja -osaamista EU:n ulkopuolelle, erityisesti Aasiaan. Tätä voidaan edistää myös siten, että EU:n rakenteelliset rahastot tukevat edelleen maita, joissa jätteiden käsittely on takamatkalla mm. rahoittamalla jätteiden käsittelyä, kierrätystä ja energiahyötykäyttöä siirtymävaiheessa kohti kiertotaloutta.

Jätteiden energiahyödyntäminen on oleellinen osa hyvin toimivaa kiertotaloutta

Myös kiertotaloudessa jätteiden energiahyödyntämiselle on tilausta. Tämä osin siksi, että jätteiden erilliskeräyksen ja kierrätysasteen noustessa kerätään myös heikompilaatuista jätettä. Kun samalla tuotteiden laatuvaatimukset kasvavat, kierrätykseen kelpaamattoman jätteen määrä samoin kuin prosessihävikin määrä kasvaa. Nuo jätejakeet on parempi ohjata energiahyötykäyttöön  kuin kaatopaikoille.

Sisämarkkinat ovat EU:n ydintä. Niiden tehokas hyödyntäminen pitää olla myös osa jätteiden energiahyötykäyttöä. Se on tärkeää sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta.

Esa Hyvärinen, johtaja, yhteiskuntasuhteet, Fortum

Energiantuotanto EU Kiertotalous Waste to energy

Kulutusjoustolla älyä lämmitykseen ja ekologisempi lopputulos

ilkka rautio 60x60Posted by Ilkka Rautio
13.12.2017

Kestävien, tehokkaiden ja luotettavien energiapalveluiden kysyntä kasvaa keskimääräistä talouskasvua nopeammin ja yritykset, kaupungit ja kuluttajat tarvitsevat uusia, digitaalisia ratkaisuja muun muassa lämmitykseen.

Kaukolämmöllä lämmitettävissä kiinteistöissä, kuten asuinkerrostaloissa, lämmitystä ohjataan perinteisesti vallitsevan ulkolämpötilan mukaan: jos jollain asukkaalla on kylmä, lisätään lämmitystä. Lopputuloksena on usein se, että toisilla asukkailla on kuuma ja toisilla kylmä, sillä lämpötilan säätäminen tasaiseksi kaikille on haastavaa ilman älykästä järjestelmää.

Nykyään tekniikka ratkaisee monta perinteistä ongelmaa. Älykkäällä lämmityksen ohjauksella parannetaan esimerkiksi asumismukavuutta. Uudenlaisessa lämmityksen ohjauksessa seurataan koneälyn avulla reaaliaikaisesti talon tilaa sekä sääennusteita ja säädetään lämmitystä automaattisesti niiden mukaan. Käytännössä asunnot lämmitetään optimaalisesti lämpötilojen ja sääennusteen perusteella, jolloin huonelämpötila on tasainen kaikissa asunnoissa.

Kahden vuoden aikana tekemissämme pilottihankkeissa on keskimääräisesti säästetty 10 % lämmitysenergiaa ja saatu laskutusteho putoamaan kulutusjoustomekanismia hyödyntäen keskimäärin 18 %, mikä tarkoittaa merkittäviä säästöjä asiakkaalla.

Älykkäällä kulutusjoustolla energian loppukäyttö on myös ekologisempaa. Energiaa ei tarvitse säästää kulkemalla villasukat jalassa kylmässä asunnossa, vaan koneälyn avulla voidaan leikata kulutushuippuja niin, että asukas ei huomaa asunnon sisälämpötilassa mitään muutosta.

Energiaa ei tarvitse säästää kulkemalla villasukat jalassa kylmässä asunnossa, vaan koneälyn avulla voidaan leikata kulutushuippuja niin, että asukas ei huomaa asunnon sisälämpötilassa mitään muutosta.

Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat siis kaukolämmön kulutusjouston, jossa hyödynnetään rakennuksen lämmönvarastointikykyä. Esimerkiksi aamun kulutushuippuaikaan, kun ihmiset heräävät ja käyvät lämpimässä suihkussa, voidaan vähentää lämmitystä tai se voidaan jopa katkaista vähäksi aikaa.

Kulutushuippujen tasaaminen vaikuttaa suoraan tuotannon ympäristöystävällisyyteen, kun huipputehon tarvetta voidaan pienentää. Kylminä pakkasaamuina kaukolämmön tuotannossa joudutaan usein käynnistämään ns. huippulaitoksia, joiden polttoaine on useimmiten fossiilista,  öljyä tai maakaasua. Oikeanlaisella kulutusjoustolla pystytään optimoimaan myös tuotantoa, kun huipputehon tarve pienenee. Digitaalisella ratkaisulla kulutusta siirretään halvemman ja ympäristöystävällisemmän tuotannon aikaan.

Kulutusjouston käyttöönotto ei vaadi mittavia investointeja ja energiaremontteja, vaan valmis tekniikka pystytään ottamaan käyttöön sujuvasti, jolloin hyödyt realisoituvat nopeasti.

Fortumin missio on edistää yhdessä yhteiskunnan kanssa muutosta kohti puhtaampaa maailmaa. Me haluamme yhdessä asiakkaidemme kanssa pienentää energiankäytön ekologista jalanjälkeä ja toimia edelläkävijänä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Ilkka Rautio, kehityspäällikkö, Suomen kaukolämpöliiketoiminta, Fortum

Fortum_Role_of_energy_user_FI

Digitalisation Lämmön tuotanto

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä torjuu ilmastonmuutosta

mikael lemström_pieni
Posted by Mikael Lemström
28.11.2017

Suomessa noin neljäsosa käyttämästämme energiasta kuluu lämmitykseen. Tarvitsemme siksi täällä Pohjolassa tehokkaan, ympäristöystävällisen ja älykkään energiajärjestelmän, jonka avulla voimme käyttää lämpöenergiaa järkevästi ja torjua siten ilmastonmuutosta. Tällainen energiajärjestelmä koostuu toisiinsa kiinteästi liittyvistä osista. Siihen kuuluvat kestävän kehityksen mukainen energiantuotanto, avoin kaukolämpöverkko, ekologinen ja älykäs energian loppukäyttö sekä kiinteä yhteys sähköjärjestelmään esimerkiksi CHP-laitoksien kautta.

Energian käytön tehostaminen asuinmukavuudesta tinkimättä

Ekologinen energian loppukäyttö tarkoittaa energiankäytön optimointia kodeissa asumismukavuudesta tinkimättä. Kyse on uusista, älykkäistä ratkaisuista, jotka käyttävät hyväkseen sääennusteita sekä rakennuksen toiminnan oppivaa optimointiohjelmistoa. Nämä ratkaisut edistävät ekologista energian loppukäyttöä perinteisempien keinojen kuten mittavien energiasaneerausten rinnalla.

Uudet digitaaliset ratkaisut mahdollistavat kulutusjouston myös kaukolämmössä. Niiden avulla voidaan hyödyntää rakennuksen lämmönvarastointikykyä, jolloin lämmitystä voidaan vähentää tai se voidaan jopa katkaista huippukulutuksen ajaksi. Näillä toimenpiteillä energianhukkaa on saatu pienennettyä 14–24 prosentilla esimerkiksi Puolassa, kun olemme ottaneet 66 rakennuksessa käyttöön Fortum Optimum -palvelun, jossa asuinkerrostaloon on asennettu etäohjattava, älykäs ja oppiva kommunikointilaite ohjaamaan lämmönjakolaitteistoa. Ja mikä parasta, asumismukavuus on samalla parantunut, koska lämpötila on tasaisempi kaikissa huoneistoissa.

Kestävä tuotanto ja energian hankinta

Kestävän kehityksen mukainen kaukolämmöntuotanto koostuu omasta hiilineutraalista  lämmöntuotannosta ja muilta yrityksiltä ostetusta energiasta. Esimerkkejä muilta yrityksiltä ostetuista energioista ovat mm. jätevesien ja datakeskusten jätelämpöjen hyödyntäminen. Meillä Fortumissa tavoitteena onkin hyödyntää hukkalämpöjä mahdollisimman laajasti. Haluamme tarjota sekä asiakkaillemme että muille yhteistyökumppaneillemme mahdollisuuden myydä hukkalämpöä verkkoon joustavasti.

Kaukolämpöverkon joustot mahdollistavat enemmän uusiutuvaa sähköntuotantoa

Hukkalämpöjen hyödyntämisen tekee mahdolliseksi älykäs ja kestävän kehityksen mukainen avoin kaukolämpöverkko. Se yhdistää energian tuotannon, kulutuksen ja varastoinnin. Suurten hukkalämpömäärien hyödyntäminen ei olisi mahdollista ilman avointa kaukolämpöverkkoa. Joustava järjestelmä mahdollistaa uusiutuvan energian vaihtelevan tuotannon lisäämisen esimerkiksi joustavilla CHP-laitoksilla tai sähköä käyttävän lämmöntuotannon joustavalla ohjaamisella. Samoja etuja ei ole erillisillä energiaratkaisuilla.

Sääriippuvaisen aurinko- ja tuulivoiman määrän lisääntyessä sähköntuotannossa, lisääntyvät myös tuotannon suuret vaihtelut. Sähköä on kuitenkin oltava riittävästi tarjolla silloinkin, kun tuuli ei tuule tai aurinko ei paista. Tässä haasteessa kaukolämpöjärjestelmä pystyy tehokkaasti tukemaan sähköjärjestelmää. Esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP) sähköntuotanto on suurimmillaan talvipakkasilla, jolloin myös lämmön kulutus on suurimmillaan. Tulevaisuudessa uusiutuvia energianlähteitä, kuten tuulta ja aurinkoa, voidaan pumppujen avulla käyttää lämmöntuotantoon silloin, kun niillä tuotetaan runsaasti sähköä. Kaukolämpöverkon ja rakennusten varastokapasiteettia kannattaa myös käyttää älykkäästi hyödyksi.

Hinnoittelu tukee yhteisiä tavoitteita

Tärkeä osa muutoksessa kohti älykästä ja kestävää energiajärjestelmää on myös kaukolämmön hinnoittelu. Sen avulla voidaan ohjata asiakkaita käyttämään lämpöä yhä järkevämmin. Uusi kuukausihinnoittelumallimme ohjaa ensi vuoden alusta yritysasiakkaitamme kiinnittämään entistä enemmän huomiota energiankulutukseensa. Hinnoittelumuutos merkitsee käytännössä sitä, että kaukolämmön hinta on lämpimämpinä kuukausina edullisempi kuin kylminä kuukausina, jolloin myös lämmöntuotannon kustannukset ovat korkeammat. Hinnoittelumalli on jälleen yksi askel kohti parempaa energiatehokkuutta.

Mikael Lemström, kaukolämpöliiketoiminnan johtaja, Fortum

Fortum_DHC_FI_1280 (002)

 

 

Energiantuotanto Ilmastonmuutos

Oulujoella tuumasta toimeen: lohi ja taimen kutemaan tai kalastettavaksi

 

marja savolainen 60x60Posted by: Marja Savolainen
11.9.2017

Oulujoen vaelluskalahanke otti näkyvän harppauksen eteenpäin, kun vastavalmistunut nykyaikainen kalojen ylisiirtolaite otettiin käyttöön Muhoksen Montassa elokuun lopussa. Uusi laite tuntuu kiinnostavan – meitä oli laitteen vihkiäisissä runsaat 200 henkilöä.

Ylisiirto on Fortumin, Muhoksen, Vaalan ja Utajärven kuntien sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen hanke Oulujoen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi ja vapaa-ajan kalastusmahdollisuuksien kehittämiseksi. Uskon vahvasti, että kalojen ylisiirto on kaivattu vaihtoehto, kun pohditaan keinoja vesivoiman ja vaelluskalojen rinnakkaiselolle perusteellisesti vesivoimantuotantoon valjastetuissa vesistöissä.

Viime aikoina Suomessa on keskusteltu keinoista, joilla vaelluskalojen liikkumista vesistöissä voisi helpottaa. Keskon ja WWF:n ponnistus turhien vaellusesteiden poistamiseksi on erinomainen esimerkki järkevistä ympäristötöistä. Nämä esteet voivat olla esimerkiksi huonosti perustettuja tie- ja siltarumpuja pienissä joissa ja puroissa. Vaellusyhteys korjautuu lapiovoimin, ja kuten tarkoitus on, kala pääsee jälleen kutemaan.

Vesivoimaa varten valjastetuissa joissamme vaellusyhteys padon ohi ei yksin auta.

Voimalaitospadon tarkoitus on padota vettä – muuten veden energiaa ei saada talteen. Patoamisen yhteydessä joen elinympäristöt ovat muuttuneet, sillä kosket ovat jääneet patoaltaiden alle. Esimerkiksi kokonaan rakennetussa Oulujoessa ei ole enää lainkaan niitä virtapaikkoja, joissa kalojen kutualueet ovat sijainneet.

Monttaan rakennetun ylisiirtolaitteen avulla kalaa voidaan siirtää vapaissa sivujoissa neljän ja viiden padon takana sijaitseville virtapaikoille. Viiden kalatien rakentamiseen verrattuna ylisiirto on sekä tehokkaampaa että halvempaa. Populaatiomallinnusten perusteella kalateiden kautta lisääntymisalueet voisi saavuttaa vain murto-osa siitä kalamäärästä, joka ylisiirtämällä saadaan perille asti.


Julkisessa keskustelussa arvostelijoita aina riittää. ”Eihän tuosta mitään tule, lisääntymisalueet ovat liian pienet, seuraavaksi kalat ovat ongelmissa vaelluksellaan takaisin merta kohti, ei kannata edes yrittää, pitäisi suunnata varat ihan muille joille, purkaa koko voimalaitokset…”

Itse olen kuitenkin hyvin iloinen siitä, että me olemme ensinnäkin löytäneet ratkaisun, joka itse asiassa toteuttaa todella joustavasti täysin ristiriitaisia toiveita ja vielä kehittyy ajan ja kokemuksen karttuessa. Ja toisekseen – olemme myös toteuttaneet sen vaikka ei olisi ollut mikään pakko! Se kertoo asenteestamme.

Yhtä lailla se kertoo tietenkin myös paikallisten yhteistyökumppaniemme asenteesta. Ilman yhteistyötä ei kala-asiassa voida päästä eteenpäin. Kaloihin liittyy niin monenlaisia erilaisia intressejä, että voimayhtiö ei voi olla muiden puolesta päättämässä niistä. Siksi Oulujoella ylisiirtolaitteen käytöstä päättää yhteinen ohjausryhmä. Se saa päättää, miten laitetta käytetään ja minne kalat viedään. Lisääntymisalueille siirtämisen asemesta ne voidaan vapauttaa voimalaitosten välisille alueille kalastettaviksi tai niistä voidaan ottaa mätitäydennystä kalanviljelyslaitoksellemme lohi- ja meritaimenistukkaidemme laadun kehittämiseksi. Koko Oulujoen kalanhoitoa on nyt mahdollista kehittää aivan uudenlaiseksi kokonaisuudeksi. Nähtäväksi jää, millaisen kokonaisuuden saamme aikaiseksi, kun tietomme ja kokemuksemme uusista mahdollisuuksista alkaa karttua.

Katso myös:
Video kalojen ylisiirrosta Oulujoella
Animaatio ylisiirtolaitteen toiminnasta

Ylisiirtolaite-1000x800px

Energiantuotanto Uncategorized Vesivoima

Energiantuotantoa vaihtelevassa säässä

fortum-suomiareena-blog11.7.2017
Tiistaina Fortumin älykodilla SuomiAreenassa puhuttiin energiantuotannosta.

Siirtyminen kohti aurinkotaloutta, tulevaisuuden energiajärjestelmää, on käynnissä, mutta se kestää vuosikymmeniä. Tänä aikana perinteisiä tuotantomuotoja kehitetään edelleen, ja niitä käytetään uusiutuvan energiantuotannon rinnalla.

Energiajärjestelmän lisääntyvää vaihtelua tasoittavat tuotantomuodot, kuten vesivoima, ovat entistä tärkeämpiä siirtymän aikana.

Tiesitkö, että Fortumin vuotuisesta sähköntuotannosta noin 1/3 tuotetaan vesivoimalla? Vesivoima onkin tärkein uusiutuvan energian tuotantomuoto Pohjoismaissa. Päästöttömyytensä ansiosta vesivoima hillitsee ilmastonmuutosta.

SuomiAreenalla keskusteltiin tiistaina myös ydinvoimasta. Fortumin Loviisan voimalaitos on tuottanut puhdasta sähköä jo neljä vuosikymmentä. Ydinvoima on keskeinen tuotantomuoto energian huolto- ja toimitusvarmuuden kannalta. Päästöttömällä ydinvoimalla on myös edelleen tärkeä rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Vaihteleva sää vaikuttaa energian eri tuotantomuotoihin, mutta ei energiaan SuomiAreenalla. Fortumin älykodilla käytiin vilkasta keskustelua eri tuotantomuodoista niin päivän aurinkoisina kuin sateisinakin hetkinä. SuomiAreena-vieraat olivat kahdessa paikassa yhtä aikaa vieraillessaan virtuaalisesti Imatralla kosken upeissa maisemissa ja Espoon Kivenlahdessa katsomassa, kuinka pellettejä käytetään kaukolämmön tuotannossa. Virtuaalivierailut innostivatkin kaiken ikäisiä pohtimaan eri tuotantomuotoja. Näitä pääsee kokeilemaan vielä huomennakin!

Kun energia meinaa omista jaloista loppua, on hyvä hypätä sähköpyörän selkään. Sähköpyörät nousivatkin päivän aikana suursuosikeiksi. “Kivointa on nopeus!” totesivat energiset nuoret testailtuaan, kuinka kätevästi sähköpyörä kiitää.

Tuulisen tiistain jälkeen käännämme jo innolla katseen kohti huomista. Tiedätkö kuinka digitalisaatiota hyödynnetään energia-alalla? Siitä keskustellaan Porissa keskiviikkona!

Energiantuotanto SuomiAreena Uusiutuvat energianlähteet Vesivoima Ydinvoima

Uusiutuvalle sähkölle tuotantotukea vain ylimenokauden ajan

Posted by: Joonas Rauramo ja Simon-Erik Ollus
4.5.2017

Suomen hallituksen tavoitteena on pyrkiä fossiilisista polttoaineista puhtaaseen uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Uusiutuvan sähkön tuotantoa aiotaan lisätä 2 TWh tukemalla kilpailukykyisimpiä investointeja vuosien 2018-2020 kilpailutuksissa. Energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu, että tuotantotuki on ylimenokauden ratkaisu matkalla kohti markkinaehtoisuutta.

Maatuulivoima jo kannattavaa ilman tukiakin

Vaikka tuki on hallituksessa nimetty teknologianeutraaliksi, on julkinen keskustelu pyörinyt pitkälti tuulivoiman ympärillä. Näkemyksemme mukaan kustannustehokkain tapa edistää tuulivoiman lisärakentamista jatkossa on varmistaa sähkö- ja päästöoikeusmarkkinoiden tehokas toiminta. Tuolloin maatuulivoima on kilpailukykyistä ilman tukiakin.

Uusinvestoinneissa maatuulivoima on jo nyt edullisinta sähköntuotantoa Pohjoismaissa. Hyvillä alueilla tuotantokustannukset ovat Suomessakin noin 40 €/MWh. Ruotsissa – missä tuuliolosuhteet ja kustannustaso ovat aivan vertailukelpoisia Suomen kanssa –  hankkeita on toteutettu jopa alle 30 €/MWh markkinahinnoilla, joissa on jo mukana sertifikaatin hinta.

Tuulivoimatuotannon kustannusten odotetaan yhä laskevan ja esimerkiksi turbiinivalmistaja Nordex arvioi, että tehokkaammat turbiinit alentavat kustannuksia 13-31 % vuosina 2016-2020.

Tulevan uusiutuvan sähkön tukimekanismin tulee valmistaa alan toimijoita täyteen markkinaehtoisuuteen.

Liiketoimintariski kuuluu yrityksille – ei veronmaksajille

Tulevan uusiutuvan sähkön tukimekanismin tulee valmistaa alan toimijoita täyteen markkinaehtoisuuteen, missä sähkön tuottaja vastaa hintaan ja tuotannonvaihteluihin liittyvistä riskeistä. Kilpailutettu kiinteän preemion tukimalli, jossa tuottaja myy sähkön markkinoille ja saa markkinahinnan lisäksi kiinteän tuen megawattituntia kohden (x €/MWh) vastaa mielestämme parhaiten näitä periaatteita.

Tuulivoima-ala on liputtanut viime aikoina ns. liukuvan preemion puolesta. Siinä sähkömarkkinariski siirtyisi veronmaksajille ja investoijat tekisivät hankkeita alhaisemmalla pääoman tuotolla (kts. kuva).

preemiotKuva: Kiinteän preemion ja liukuvan preemion tukimallien perusperiaatteet

 

Mielestämme on yritysten – ei veronmaksajien – tehtävä kantaa liiketoimintariskit ja järjestää hankkeiden rahoitus. Tuulivoiman tuottajat voivat suojautua hinnanvaihteluilta markkinaehtoisesti esimerkiksi pitkän aikavälin sopimuksilla (PPA, Power Purchase Agreement) tai finanssijohdannaisilla, mikä mahdollistaa alhaiset rahoituskustannukset projekteille niiden omistusrakenteesta riippumatta. Markkinaehtoiset suojaukset toisivat myös lisää likviditeettiä futuuri- ja PPA-markkinoille ja tehostaisivat osaltaan markkinoiden toimintaa.

Kilpailutettava 2 TWh:n tuotanto on hyvin rajallinen, joten kilpailu pitää tuesta aiheutuvat lisäkustannukset veronmaksajille maltillisina. Näkemyksemme mukaan eri mallien kustannukset olisivat hyvin lähellä toisiaan, mutta kiinteän preemion mallissa selvästi paremmin ennustettavissa. Kustannusten kannalta on oleellista hyödyntää tuulipuistojen mittakaavaedut. Kilpailutuksia ei kannata pilkkoa liian pieniin huutokauppoihin ja 2-3 huutokauppaa onkin riittävä määrä 2 TWh:n kilpailutukseen. Tuki tulee rajata esimerkiksi 8-10 vuoteen, jotta sen vaikutukset markkinoilla jäävät kestoltaan lyhytaikaisiksi.

Nähtäväksi jää, millaiseksi teknologianeutraali tuki loppumetreillä muotoutuu. Tärkeää on joka tapauksessa muistaa, että vesi-, bio- ja aurinkosähkön tulee olla kilpailussa samalla lähtöviivalla tuulivoiman kanssa.

Joonas Rauramo, kehitysjohtaja, tuuli- ja aurinkoliiketoiminta, Fortum
Simon-Erik Ollus, johtaja, sähkökauppa ja tuotannonohjaus, Fortum

Energiamarkkinat Energiantuotanto Energiapolitiikka Sähköntuotanto Uusiutuvat energianlähteet

Älykästä energiaa Espoon mallilla

Arto_Räty-60x60Posted by: Arto Räty
27.3.2017

Fortum torjuu Espoossa yhdessä kumppaneidensa kanssa ilmastomuutosta ennakkoluulottomilla energiaratkaisuilla. Tavoitteena on hiilineutraali Espoo vuoteen 2030 mennessä.

Muutos onnistuu, kun hyvät ideat muutetaan teoiksi. Espoossa kestävän kehityksen ajattelu näkyykin jo useissa energiatehokkuutta parantavissa hankkeissa.
Kaukolämmön puolella Fortum on nostanut uusiutuvien polttoaineiden ja hukkalämmön osuuden kaukolämmön lähteenä lähes 30 prosenttiin. Kaksi vuotta sitten vastaava luku jäi alle yhden prosentin. Nopea kehitys jatkuu.

Hukkalämpö kotien käyttöön

Hukkalämmön hyödyntäminen on ollut yksi muutoksen vaatimista askelista. Suomenojan lämpöpumppulaitos hyödyntää jäteveden hukkalämpöä. Sillä tuotetaan nykyisin noin 15 prosenttia koko Espoon kaukolämmön tarpeesta.

Tiedon ja Elisan datakeskusten hukkalämmöllä lämmitetään noin 1 000 omakotitaloa. Hukkalämpöä alueen asukkaille tarjoavien datakeskusten joukkoon ovat liittymässä myös Ericssonin datakeskus Kirkkonummella ja Helsinkiin rakennettava Soneran datakeskus. Jälkimmäisen  odotetaan parin vuoden kuluttua tuottavan lähes 10 prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta. Muista kohteista Matinkylään valmistuvan metrokeskuksen ja Espoon sairaalan hukkalämpö tuottaa noin 250 omakotitalon tarpeen.

Lämpöä maan uumenista ja puupelleteillä

Biopolttoaineet ovat toinen keskeinen askel kohti hiilineutraalia Espoota. Kivenlahden lämpölaitos on siirtynyt raskaasta polttoöljystä puupellettien käyttöön. Investoinnin avulla vähenee myös maakaasun käyttö muilla lämpölaitoksilla. Vermon lämpölaitoksella puolestaan korvataan polttoöljyä bioöljyllä, joka tuottaa kasvihuonepäästöjä yli 90 prosenttia fossiilisia polttoaineita vähemmän.

Geotermisen lämmön kehittäminen yhdessä St1:n kanssa on uusi mahdollisuus, jonka avulla voidaan tuottaa jopa 30 prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta.  Onnistuessaan Otaniemen pilottilaitos voi yksin tuottaa kolmasosan tuosta.

Sähköautoissa valtava mahdollisuus

Liikenteeseen Fortum on tuonut älykkäitä ratkaisuja sähköautoilua vauhdittamaan. Koko liikenneklusteri on rakennettu aikojen kuluessa fossiilisten polttoaineiden varaan. Niiden markkinaosuus liikenteessä on noin 90 prosenttia. Liikenteessä on siis suurimmat mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen.

Sähköautot ovat näillä näkymin lupaavin mahdollisuus vähennystalkoissa. Suomessa sähköautot ovat kuitenkin yleistyneet selvästi hitaammin kuin muissa Pohjoismaissa. Vain noin yksi prosentti Pohjoismaiden kaikista sähköautoista on Suomessa.
Jotta muutos olisi mahdollista, Fortum on tehnyt yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa jo vuosien ajan. Olemme esimerkiksi rakentaneet kaupunkiin useita sähköautojen latauspistettä keskeisille paikoille.

Matka kohti hiilineutraalia Espoota 2030 jatkuu

Kehitystyö jatkuu

Olemme ylpeitä näistä Espooseen jo nyt toteutetuista ratkaisuista. Emme ole kuitenkaan vielä maalissa, vaan työmme yhdessä Espoon kaupungin ja yhteistyökumppaneiden kanssa jatkuu kohti hiilineutraalia Espoota 2030.

Fortumin ja Espoon kaupungin yhteistyötä hyödynnetään myös osana pääkaupunkiseudun Smart & Clean -hanketta, jonka tarkoituksena on luoda pääkaupunkiseudusta kansainvälisestikin merkittävä ekologisten ja älykkäiden ratkaisujen referenssialue. Tämä kehitystyö on globaali mahdollisuus rakentaa kaupunkeja, joissa energiaa tuotetaan ja käytetään fiksulla tavalla.  Tämän kaltainen muutos on välttämätöntä, jos haluamme saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi.

Arto Räty
Johtaja, Yhteiskuntasuhteet ja viestintä, Fortum

Lisää Espoon energiavisioista

Smart & Clean -hanke

kestavia-cs-ratkaisujakaukolampo-hiilineutraaliksi

Energiantuotanto Uusiutuvat energianlähteet