Miltä näyttää Suomen heinäkuinen tiukka sähkömarkkinatilanne tilastojen valossa?

Riku-Merikoski_60x60Posted by: Riku Merikoski
24.8.2018

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid antoi torstaiaamuna 19.7. varoituksen maassamme erittäin harvinaisesta sähköpulan uhasta. Fingridin mukaan vastaava varoitus oli viimeksi annettu tammikuussa vuosina 2006 ja 2008. Samoin kuin näillä aikaisemmilla kerroilla, myös heinäkuussa tilanteesta selvittiin ilman sähköpulaa. Tuotannon vajeen vuoksi ei ilman sähköä ole Suomessa jääty moneen vuosikymmeneen. Sähkön kulutusta rajoitettiin pakolla viimeksi 1970-luvulla sähköalan lakon takia, mutta sen jälkeen varoitusta pahempia tilanteita ei ole koettu.

Heinäkuinen tilanne alkoi Olkiluodossa aamulla 18.7. Fingridin sähköaseman muuntajaviasta, joka johti tulipaloon ja irrotti Teollisuuden Voiman Olkiluoto 2-ydinvoimayksikön sähköverkosta. Tulipalo saatiin sammutettua, ja muuntajan korjaustyöt käyntiin, mutta töiden vuoksi myös Olkiluoto 1 irtosi illalla  verkosta. Yhden päivän aikana sähköverkosta putosi 1 780 MW päästötöntä sähköntuotantoa. Pudotus oli merkittävä, sillä se vastaa noin 20 prosenttia heinäkuisen kesäpäivän sähkönkulutuksesta Suomessa.

Sattumat jatkuivat, kun aamulla 19.7. Fortumin Loviisan ydinvoimalan ykkösyksikössä sattunut laitevika pakotti alentamaan hieman tehoa. Sen myötä Suomen ydinvoimateho putosi noin 830 megawattiin eli 30 prosenttiin normaalista. Näin alhaista lukemaa ei ole nähty Suomessa ainakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana edes voimalaitosten suunniteltujen huoltojen yhteydessä.

Ydinturvallisuus ei missään vaiheessa vaarantunut, mutta sähköntuotannon kannalta tilanne oli poikkeuksellinen. Moni media tarttuikin huolestuneena sähköpula-aiheeseen. Netin keskustelupalstoilla vaadittiin jopa valtiota ryhtymään toimenpiteisiin tapahtuneen vuoksi. Tällaisten erittäin harvinaisten tilanteiden varalta ei kuitenkaan ole järkevää ryhtyä kalliisiin toimiin, kuten sähkön kapasiteettimarkkinan luomiseen.

Mistä korvaava sähkö saatiin?

Tällaisissa tilanteissa tärkein toimenpide on tietenkin nopea korvaavan sähkön hankinta, mikä onnistui tällä kertaa hyvin, ja siksi onkin kiintoisaa tutkia tapahtunutta tilastojen valossa. Luonnollisesti on myös selvitettävä tapahtumaketjun käynnistäneen muuntajavian syy ja pyrittävä ehkäisemään vastaavat tilanteet jatkossa, mutta tämä on varmasti jo Fingridillä selvitettävänä.

Kun tilanne oli 19.7. tiukimmillaan, olivat Suomen rajayhteydet jo varsin kovassa käytössä. Ruotsista tuotiin sähköä niin paljon kuin linjoille lämpimällä säällä mahtui. Ja Venäjältä tuotiin sähköä niin paljon kuin sieltä oli Viipurin sähköaseman vuosihuollon aikana saatavissa. Näiden yhteyksien osalta ero edellisiin päiviin ei kuitenkaan ollut kovin suuri. Virosta sähköä tuotiin jonkin verran enemmän, mutta sillä suunnalla ei ollut nopeasti saatavilla huomattavaa lisätehoa. Rajayhteyksien osalta tilanne on kuitenkin parantumassa, sillä Olkiluoto 3:n valmistuminen lisää kotimaista tuotantoa, ja vapauttaa näin tilaa Ruotsin ja Suomen välisiltä yhteyksiltä. Tälle välille on myös sovittu uuden yhteyden rakentamisesta 2020-luvulla. Näin ollen vastaavilta tilanteilta saatetaan jatkossa välttyä.

Tärkein korvaavan sähkön lähde oli siis Suomen oma tuotanto, joka reagoi Olkiluodon ongelmiin parhaansa mukaan. Kuten kuvasta 1 näkyy, eniten tuotantoaan lisäsi vesivoima. Tilanne oli jälleen osoitus siitä, kuinka tärkeää on turvata säätökykyisen vesivoiman toimintaedellytykset. Jonkin verran lisätuotantoa saatiin myös fossiilisilla polttoaineilla käyvistä laitoksista, mutta niiden säätö on vesivoimaa hitaampaa. Tiukimmilla hetkillä saatiin apua myös öljyllä toimivilta kaasuturbiineilta, mutta muista tuotantotavoista ei juuri saatu joustoon merkittävää apua. Tuulivoiman tuotanto vaihteli luontaisesti sään mukaan, eli suunniteltuun säätöön siitä ei ollut apua, vaikka tuotanto kävikin melko korkealla yöllä 19.7.

suomen-sähköntuotanto-18.-20.7.2018
Kuva 1: Suomen sähköntuotanto 18.-20.7.2018, tietolähteinä Entso-E ja Fortum. Kuvasta on jätetty pois bio- ja jätesähkö, joiden tuotanto oli tällä jaksolla tasaista.

Koska olimme Fingridin arvion mukaan lähellä sähköpulatilannetta, olisi loogista olettaa, että käytössämme oli kaikki mahdollinen tuotantokapasiteetti. Näin ei kuitenkaan tilastojen mukaan käynyt, sillä varsinkin sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteetistamme suurin osa jäi yhä käyttämättä. Tärkein syy tähän on vian ajankohta keskellä kesää, sillä Suomessa suurinta osaa yhteistuotantolaitoksista huolletaan kesällä, eikä niitä tällöin voi käynnistää nopeasti. Näiden laitosten kesäsulkuja on pidentänyt myös se, että Suomi verottaa hiilellä ja kaasulla toimivan yhteistuotannon lämpöä poikkeuksellisen ankarasti muuhun Eurooppaan nähden. Siksi näillä polttoaineilla toimivat laitokset ovat usein suljettuina pienen lämmönkysynnän aikana. Syksyllä hallitus suunnittelee jälleen nostavansa näitä veroja, mikä entisestään pahentaa tilannetta. Tällöin yhteistuotantolaitosten sijaan käytetään esimerkiksi vain lämpöä tuottavia laitoksia, toisin kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Toisin sanoen valtio omilla toimillaan vähentää edelleen suomalaisen sähkön tuotantoa ja sen joustavuutta.

Mitä sähkön hinnoille tapahtui?

On mielenkiintoista tarkastella myös sähkön hintojen vaihtelua noiden päivien aikana. Kuvasta 2 voisi jopa tulkita, että sähkömarkkinoilla ei tapahtunut mitään kovin kummallista, sillä spot-hinnoissa ei näy minkäänlaista piikkiä, ja säätösähkön hintapiikit ovat historialliseen vaihteluun nähden maltillisia. Sähkön päivänsisäisillä XBID-markkinoilla, joilla käydään kauppaa kuluvan ja seuraavan päivän yksittäisten tuntien sähköllä sentään nähtiin Nord Poolin julkisen datan mukaan paljon kauppoja 200 €/MWh tuntumassa. Yksittäisiä kauppoja tehtiin vieläkin korkeammalla 18. ja 19. päivä, mutta niidenkään hinnat eivät olleet riittävän korkeita viestiäkseen sähköpulan uhasta.

sähkön-hinnat-suomessa-18.-20.7.2018
Kuva 2: Sähkön spot- ja ylössäätöhinnat 18.-20.7.2018. Tietolähde: Nord Pool.

On ymmärrettävää, että sähkön spot-hinnoissa ei näy merkittäviä piikkejä, koska viat ajoittuivat niin, että ne eivät ehtineet merkittävästi vaikuttaa seuraavan päivän kaupankäyntiin. Jos vika nimittäin tapahtuu klo 13 jälkeen tai vian odotetaan korjautuvan loppupäivän aikana, seuraavan päivän spot-kaupankäynnin tarjoukset on jo tehty sillä oletuksella, että laitokset ovat takaisin käytössä.

Päivänsisäisillä markkinoilla poikkeuksellisten vikatilanteiden pitäisi kuitenkin aina näkyä. Siksi voidaan pitää ongelmallisena, jos markkinoiden hintataso ei ole antanut viestiä varoitetusta sähköpulasta. Looginen selitys tälle on, että voimaloiden putoaminen aiheutui Fingridin verkon viasta, ja korvaavaa sähköä hankittiin normaalisäädön sijaan erikoissäätösähkönä. Siitä Fingrid maksoi hyvin korkeita hintoja vaikeimpina hetkinä. Valitettavasti tämä on kuitenkin vain niiden toimijoiden tiedossa, joilla oli juuri tuolla hetkellä aktiivisia säätötarjouksia markkinoilla. Erikoissäädöstä ei nimittäin julkaista markkinoille muuta kuin tiedot tilatusta volyymistä.

Tästä seuraa, että hintasignaali uhkaavasta sähköpulasta ei välittynyt kaikille mahdollisille markkinatoimijoille. Järjestely toimii ehkä vielä tänään, kun säätö tulee enimmäkseen suurista voimalaitoksista. Näin ei kuitenkaan voi jatkaa, mikäli tulevaisuuden sähköjärjestelmässä halutaan myös pienten toimijoiden osallistuvan joustoon, esimerkiksi sähköautojen akkujen avulla. Hintasignaaleja tarvitaan, jotta myös pienistä kohteista koostuva uudenlainen jousto saadaan aktivoitua.

Me Fortumilla luonnollisesti toivomme, että heinäkuussa nähdyn kaltaisia ikäviä tilanteita ei satu.  Jos niitä kuitenkin tapahtuu, markkinoiden antaman hintasignaalin on oltava nykyistä näkyvämpi ja voimakkaampi, jotta mahdollisimman monen toimijan kannattaa osallistua verkon toimintavarmuuden turvaamiseen.

Kirjoittaja toimii markkina-analyytikkona Fortumin Industrial Intelligence -tiimissä.

Avoin kaukolämpöverkko on osa älykästä kaupunkia

mikael lemström_pieniPosted by: Mikael Lemström
12.3.2018

Tarvitaan joustavia ja rohkeita uusia malleja, jotta Suomi on tulevina vuosikymmeninä edelläkävijä ympäristö- ja energiasektorilla. Yksi keskeinen uudistus on suurten kaupunkien kaukolämpöverkkojen avaaminen uusille, puhtaan energian tuottajille ja hukkaenergian käyttäminen lämmitykseen. Yhteistyö edistää älykkäiden, energiatehokkaiden kaupunkien kehittämistä ja hiilettömän energian tuotantoa.

Energiantuotannossa ja -käytössä on meneillään teknologian aiheuttama globaali murros. Hiilijalanjäljeltään raskaiden fossiilisten polttoaineiden käytöstä siirrytään kohti kestäviä vaihtoehtoja. Suomi voi hyötyä murroksesta olemalla aktiivisesti mukana teknologia- ja markkinakehityksessä.

Suomessa noin neljäsosa käyttämästämme energiasta kuluu lämmitykseen. Kaukolämpö on yleisin lämmitysmuotomme: jopa kolme neljästä uudesta rakennuksesta kytketään kaukolämpöverkkoon. Huoletonta ja varmaa lämmitystä arvostetaan.

Kuluvalla vuosikymmenellä Suomen kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä on laskettu kaikkiaan 26 %. Riittävien päästövähennysten saavuttaminen edellyttää merkittäviä rakenteellisia muutoksia ja uudenlaista ajattelua sekä energiantuotantoon että energian käyttämiseen. Tämä vaatii älykkäitä ratkaisuja ja yhä järkevämmin suunniteltuja kaupunkeja. Joustavuus on avaintekijä. Totutut, vanhat toimintamallit on hyvä kyseenalaistaa.

Aalto-yliopiston ja Sitran Smart Energy Transition -tutkimushankkeessa esitetään, miten Suomi voisi menestyä käynnissä olevassa teknologioiden aiheuttamassa globaalissa energiamurroksessa, joka vaikuttaa meihin väistämättä. Viime vuoden lopulla joukko asiantuntijoita kiteytti Murrosareenan raportissaan kymmenen teesiä, joilla parannettaisiin Suomen kilpailukykyä energia-alalla. Yksi keskeisiä uudistuksia heidän mukaansa on suurten kaupunkien kaukolämpöverkkojen avaaminen eri toimijoille.

Lämpöverkkojen avoimuus on Suomessa toistaiseksi vielä vähän käytetty mahdollisuus. Fortum ottaa tässä ison askeleen avaamalla kaukolämpöverkkonsa julkisin ostohinnoin puhtaan energian tuottajille Espoossa, Joensuussa ja Keski-Uudellamaalla.

Aiemmin kaukolämpöverkkoihin on jo kytketty muun muassa palvelinkeskuksia ja sairaaloita, joiden ylijäämälämpö johdetaan lämmitykseen. Nyt esimerkiksi teollisten toimijoiden, isojen kiinteistöjen ja taloyhtiöiden on mahdollista liittyä verkkoon ja myydä hukkalämpönsä läpinäkyvin sekä kilpailukykyisin hinnoin.

Muutos tekee energiankuluttajista aiempaa aktiivisempia toimijoita ja mahdollistaa nyt hukattavan lämmön hyödyntämisen.

Nykyisessä markkinamallissa kaukolämpöä kehitetään aktiivisesti, ja alalla on nähtävissä uusia ratkaisuja. Fortum on sitoutunut tuottamaan kaiken kaukolämpönsä hiilineutraalisti 2020-luvun loppuun mennessä. Tätä tavoitetta ei saavuteta yksinään korvaamalla fossiilisia polttoaineita biopolttoaineilla. Tavoite vaatii lisäksi uutta teknologiaa ja uusia palveluja sekä yhteistyötä. Tässä onnistutaan, kun energian loppukäyttäjille, kuten taloyhtiöille ja yrityksille, tehdään osallistumisesta riittävän helppoa.

Puhtailla ja älykkäillä energiaratkaisuilla on valtavat vientimarkkinat, joilla riittää kysyntää suomalaiselle osaamiselle – mutta referenssejä pitää olla. Yhdessä teemme Suomesta edelläkävijän älykkäiden energiaratkaisujen saralla.


Mikael Lemström

Kirjoittaja on Fortumin kaukolämpöliiketoiminnasta vastaava johtaja

Fortum_Avoin_Kaukolampo_1200x800_blog

Lopetetaan energian sijoittaminen kaatopaikoille EU:ssa

Esa HyvärinenPosted by Esa Hyvärinen
15.12.2017


Euroopan unionin jäsenvaltioilla on merkittävä mahdollisuus lisätä jätteiden laadukasta ja taloudellista kierrätystä monista jätevirroista. Samalla voidaan lisätä sähkön- ja lämmöntuotantoa kierrätyskelvottomista jätteistä, jotka nyt päätyvät hukkaenergiana kaatopaikoille. Näin ratkaistaan sekä ilmastokysymystä että tuetaan jätehuollon tavoitteita osana turvallista ja kestävää kiertotaloutta.

Kaatopaikoille sijoitetaan vuosittain valtava määrä energiakelpoista jätettä, jolla voisi tuottaa jopa 13 prosenttia EU-alueen kotitalouksien energiasta. Samaan aikaan EU:n jäsenvaltiot tuovat noin 52 prosenttia energiastaan, mikä maksaa yli miljardi euroa päivässä.

Jätteiden vieminen kaatopaikalle on resurssien tuhlausta ja tuottaa merkittäviä kasvihuonepäästöjä. Se tulisikin minimoida lain­säädännöllä ja taloudellisella ohjauksella. Tehokkaiden ohjauskeinojen ansiosta esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa jätettä ei päädy kaatopaikoille enää juuri lainkaan. Suomessakin jätettä päätyy kaatopaikoille yhä vähemmän.

Energiantuotantoon sopivat ne yhdyskuntien sekä kaupan ja teollisuuden jätteet, jotka eivät sovellu enää kierrätykseen. EU:n fokus on tällä hetkellä yhdyskunta- ja pakkausjätteissä, vaikka yhdyskuntajätteen osuus on arviolta vain noin 10  prosenttia kaikesta jätteestä. Fokuksen laajentamisesta käydään paraikaa keskusteluja, mutta se on vaikeaa yhtenäisten jätetilastojen puuttuessa.

Osa EU-maista sijoittaa vieläkin yli puolet jätteistä kaatopaikoille

Nykykehityksen vauhdittaminen edellyttää tulevaisuuteen suuntautuvia muutoksia asenteissa ja poliittisessa ohjauksessa etenkin maissa, joissa kaatopaikoille viedään jopa yli puolet jätteistä. Näissä maissa olisi tärkeää uudistaa jätehuollon järjestelmiä, jotka huolehtivat jätteen erilliskeräyksestä, laadukkaasta kierrätyksestä ja jalostamisesta energiaksi. Tämän jälkeen vain pieni osa jätteestä päätyisi kaatopaikoille.

Vielä nykyisin 13 EU28-maata sijoittaa yli 50 % yhdyskuntajätteistään sekä merkittävän osan kaupan ja teollisuuden jätteistä kaatopaikoille, joista osa ei edes täytä EU:n ympäristövaatimuksia. Lisäksi arviolta 6 EU-maata läjittää kaatopaikoille yli 20 % ja 9 EU-maata alle 20 %. Lisäksi merkittävä osa jätteistä, jotka nyt raportoidaan kierrätyksenä, päätyy tosiasiassa edelleen käsiteltyinä kaatopaikoille. Euroopan unionissa on onneksi tulossa tarpeellisia muutoksia näiden jätteiden tilastointiin ja seurantaan.

Haasteena asian ratkaisemisessa on yleensä jätepoliittisen kunnianhimon vähäisyys sekä intressit, jotka sallivat jätteen läjityksen kaatopaikoille. Lisäksi sekä jätehuollon teknisessä osaamisessa ja että kuluttajien tiedoissa on puutteita. Monta kertaa näillä samoilla mailla on myös suurimmat mahdollisuudet korvata jätteenpoltolla tuontienergiaa, koska ne tuovat tyypillisesti paljon maakaasua energiatuotannon käyttöön.

Kierrätyskelvottoman jätteen energiahyötykäyttö korvaisi neitseellisiä polttoaineita

Kierrätyskelvoton jäte korvaa neitseellisiä polttoaineita, olivatpa ne sitten bio- tai fossiilisia polttoaineita. Erityisen hyödyllistä on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen, koska se suoraan tukee ilmastonmuutoksen hillitsemistä.

Nykyisin noin 10 prosenttia EU:n kaukolämmöstä tuotetaan jätteistä. Potentiaalia olisi enempäänkin: Voisimme korvata vielä 10 % nykyisin hiilellä tuotetusta energiasta käsittelemällä sekalaisen yhdyskuntajätteen ja vastaavat kaupan ja teollisuuden jätteet kaatopaikan sijaan jätevoimaloissa. Samalla saavutamme ilmastohyödyt ja vähennämme kaatopaikkojen aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja. Lisäksi – vastakkaisista väitteistä huolimatta – luomme mahdollisuuksia kierrätysratkaisuille, kun halvin ja helpoin jätteiden kaatopaikkaosoite on poissa kuvioista.

EU:n tulisi lisäksi tehostaa unionin jätemarkkinoita ja -kuljetuksia, jotta energiatuotantoon sopivaa jätettä yhdyskuntajäte mukaan lukien voitaisiin kuljettaa valvotusti maasta toiseen. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun ainut paikallinen vaihtoehto on jätteen sijoittaminen kaatopaikalle. Näin myös koko Euroopan käytettävissä oleva jätteiden polttolaitoskapasiteetti saadaan tehokkaaseen käyttöön, sillä koko EU:n tasolla katsottuna jätteenpolttokapasiteetista ei ole ylitarjontaa. Tähän liittyvä EU:n jätteiden siirrosta annettu asetus (Waste Shipment Regulation) on tulossa tarkasteluun ensi vuonna.

Jätteen energiahyötykäyttö lisää energiaomavaraisuutta ja tukee taloutta

Resurssien tuhlaamisesta voidaan päästä eroon melko nopeasti. Edellytyksenä on, että EU:n poliittinen ohjaus ja tavoitteet kaatopaikkasijoittamisen minimoimiseksi sovitaan osaksi kiertotalouspakettia ja jätettä aletaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin energiantuotannossa osana tiukentuvia kierrätystavoitteita. Tämä koskee erityisesti Itä- ja Etelä-Eurooppaa, jonne voitaisiin tulevaisuudessa rakentaa uutta jätteenpolttokapasiteettia korvaamaan fossiilisten polttoaineiden tuontia sähkön- ja lämmöntuotannossa ja samalla uusimaan vanhenevaa kapasiteettia.

Kaatopaikoille päätyvän jätteen energiahyötykäyttö lisäisi energiaomavaraisuutta erityisesti Itä-Euroopassa ja vähentäisi siten tuontienergian tarvetta.

Jätteen energiahyötykäyttö tukee työllisyyttä EU-alueella ja paikallisesti, koska kierrätyskelvottoman jätteen jalostaminen energia­tuotannon raaka-aineeksi tapahtuu EU:n kotimarkkinoilla. Sektorin kehittymiseksi tehdään myös merkittävää tutkimustyötä, mikä voi luoda työpaikkojen lisäksi innovatiivisia vientituotteita ja -osaamista EU:n ulkopuolelle, erityisesti Aasiaan. Tätä voidaan edistää myös siten, että EU:n rakenteelliset rahastot tukevat edelleen maita, joissa jätteiden käsittely on takamatkalla mm. rahoittamalla jätteiden käsittelyä, kierrätystä ja energiahyötykäyttöä siirtymävaiheessa kohti kiertotaloutta.

Jätteiden energiahyödyntäminen on oleellinen osa hyvin toimivaa kiertotaloutta

Myös kiertotaloudessa jätteiden energiahyödyntämiselle on tilausta. Tämä osin siksi, että jätteiden erilliskeräyksen ja kierrätysasteen noustessa kerätään myös heikompilaatuista jätettä. Kun samalla tuotteiden laatuvaatimukset kasvavat, kierrätykseen kelpaamattoman jätteen määrä samoin kuin prosessihävikin määrä kasvaa. Nuo jätejakeet on parempi ohjata energiahyötykäyttöön  kuin kaatopaikoille.

Sisämarkkinat ovat EU:n ydintä. Niiden tehokas hyödyntäminen pitää olla myös osa jätteiden energiahyötykäyttöä. Se on tärkeää sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta.

Esa Hyvärinen, johtaja, yhteiskuntasuhteet, Fortum

Kulutusjoustolla älyä lämmitykseen ja ekologisempi lopputulos

ilkka rautio 60x60Posted by Ilkka Rautio
13.12.2017

Kestävien, tehokkaiden ja luotettavien energiapalveluiden kysyntä kasvaa keskimääräistä talouskasvua nopeammin ja yritykset, kaupungit ja kuluttajat tarvitsevat uusia, digitaalisia ratkaisuja muun muassa lämmitykseen.

Kaukolämmöllä lämmitettävissä kiinteistöissä, kuten asuinkerrostaloissa, lämmitystä ohjataan perinteisesti vallitsevan ulkolämpötilan mukaan: jos jollain asukkaalla on kylmä, lisätään lämmitystä. Lopputuloksena on usein se, että toisilla asukkailla on kuuma ja toisilla kylmä, sillä lämpötilan säätäminen tasaiseksi kaikille on haastavaa ilman älykästä järjestelmää.

Nykyään tekniikka ratkaisee monta perinteistä ongelmaa. Älykkäällä lämmityksen ohjauksella parannetaan esimerkiksi asumismukavuutta. Uudenlaisessa lämmityksen ohjauksessa seurataan koneälyn avulla reaaliaikaisesti talon tilaa sekä sääennusteita ja säädetään lämmitystä automaattisesti niiden mukaan. Käytännössä asunnot lämmitetään optimaalisesti lämpötilojen ja sääennusteen perusteella, jolloin huonelämpötila on tasainen kaikissa asunnoissa.

Kahden vuoden aikana tekemissämme pilottihankkeissa on keskimääräisesti säästetty 10 % lämmitysenergiaa ja saatu laskutusteho putoamaan kulutusjoustomekanismia hyödyntäen keskimäärin 18 %, mikä tarkoittaa merkittäviä säästöjä asiakkaalla.

Älykkäällä kulutusjoustolla energian loppukäyttö on myös ekologisempaa. Energiaa ei tarvitse säästää kulkemalla villasukat jalassa kylmässä asunnossa, vaan koneälyn avulla voidaan leikata kulutushuippuja niin, että asukas ei huomaa asunnon sisälämpötilassa mitään muutosta.

Energiaa ei tarvitse säästää kulkemalla villasukat jalassa kylmässä asunnossa, vaan koneälyn avulla voidaan leikata kulutushuippuja niin, että asukas ei huomaa asunnon sisälämpötilassa mitään muutosta.

Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat siis kaukolämmön kulutusjouston, jossa hyödynnetään rakennuksen lämmönvarastointikykyä. Esimerkiksi aamun kulutushuippuaikaan, kun ihmiset heräävät ja käyvät lämpimässä suihkussa, voidaan vähentää lämmitystä tai se voidaan jopa katkaista vähäksi aikaa.

Kulutushuippujen tasaaminen vaikuttaa suoraan tuotannon ympäristöystävällisyyteen, kun huipputehon tarvetta voidaan pienentää. Kylminä pakkasaamuina kaukolämmön tuotannossa joudutaan usein käynnistämään ns. huippulaitoksia, joiden polttoaine on useimmiten fossiilista,  öljyä tai maakaasua. Oikeanlaisella kulutusjoustolla pystytään optimoimaan myös tuotantoa, kun huipputehon tarve pienenee. Digitaalisella ratkaisulla kulutusta siirretään halvemman ja ympäristöystävällisemmän tuotannon aikaan.

Kulutusjouston käyttöönotto ei vaadi mittavia investointeja ja energiaremontteja, vaan valmis tekniikka pystytään ottamaan käyttöön sujuvasti, jolloin hyödyt realisoituvat nopeasti.

Fortumin missio on edistää yhdessä yhteiskunnan kanssa muutosta kohti puhtaampaa maailmaa. Me haluamme yhdessä asiakkaidemme kanssa pienentää energiankäytön ekologista jalanjälkeä ja toimia edelläkävijänä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Ilkka Rautio, kehityspäällikkö, Suomen kaukolämpöliiketoiminta, Fortum

Fortum_Role_of_energy_user_FI

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä torjuu ilmastonmuutosta

mikael lemström_pieni
Posted by Mikael Lemström
28.11.2017

Suomessa noin neljäsosa käyttämästämme energiasta kuluu lämmitykseen. Tarvitsemme siksi täällä Pohjolassa tehokkaan, ympäristöystävällisen ja älykkään energiajärjestelmän, jonka avulla voimme käyttää lämpöenergiaa järkevästi ja torjua siten ilmastonmuutosta. Tällainen energiajärjestelmä koostuu toisiinsa kiinteästi liittyvistä osista. Siihen kuuluvat kestävän kehityksen mukainen energiantuotanto, avoin kaukolämpöverkko, ekologinen ja älykäs energian loppukäyttö sekä kiinteä yhteys sähköjärjestelmään esimerkiksi CHP-laitoksien kautta.

Energian käytön tehostaminen asuinmukavuudesta tinkimättä

Ekologinen energian loppukäyttö tarkoittaa energiankäytön optimointia kodeissa asumismukavuudesta tinkimättä. Kyse on uusista, älykkäistä ratkaisuista, jotka käyttävät hyväkseen sääennusteita sekä rakennuksen toiminnan oppivaa optimointiohjelmistoa. Nämä ratkaisut edistävät ekologista energian loppukäyttöä perinteisempien keinojen kuten mittavien energiasaneerausten rinnalla.

Uudet digitaaliset ratkaisut mahdollistavat kulutusjouston myös kaukolämmössä. Niiden avulla voidaan hyödyntää rakennuksen lämmönvarastointikykyä, jolloin lämmitystä voidaan vähentää tai se voidaan jopa katkaista huippukulutuksen ajaksi. Näillä toimenpiteillä energianhukkaa on saatu pienennettyä 14–24 prosentilla esimerkiksi Puolassa, kun olemme ottaneet 66 rakennuksessa käyttöön Fortum Optimum -palvelun, jossa asuinkerrostaloon on asennettu etäohjattava, älykäs ja oppiva kommunikointilaite ohjaamaan lämmönjakolaitteistoa. Ja mikä parasta, asumismukavuus on samalla parantunut, koska lämpötila on tasaisempi kaikissa huoneistoissa.

Kestävä tuotanto ja energian hankinta

Kestävän kehityksen mukainen kaukolämmöntuotanto koostuu omasta hiilineutraalista  lämmöntuotannosta ja muilta yrityksiltä ostetusta energiasta. Esimerkkejä muilta yrityksiltä ostetuista energioista ovat mm. jätevesien ja datakeskusten jätelämpöjen hyödyntäminen. Meillä Fortumissa tavoitteena onkin hyödyntää hukkalämpöjä mahdollisimman laajasti. Haluamme tarjota sekä asiakkaillemme että muille yhteistyökumppaneillemme mahdollisuuden myydä hukkalämpöä verkkoon joustavasti.

Kaukolämpöverkon joustot mahdollistavat enemmän uusiutuvaa sähköntuotantoa

Hukkalämpöjen hyödyntämisen tekee mahdolliseksi älykäs ja kestävän kehityksen mukainen avoin kaukolämpöverkko. Se yhdistää energian tuotannon, kulutuksen ja varastoinnin. Suurten hukkalämpömäärien hyödyntäminen ei olisi mahdollista ilman avointa kaukolämpöverkkoa. Joustava järjestelmä mahdollistaa uusiutuvan energian vaihtelevan tuotannon lisäämisen esimerkiksi joustavilla CHP-laitoksilla tai sähköä käyttävän lämmöntuotannon joustavalla ohjaamisella. Samoja etuja ei ole erillisillä energiaratkaisuilla.

Sääriippuvaisen aurinko- ja tuulivoiman määrän lisääntyessä sähköntuotannossa, lisääntyvät myös tuotannon suuret vaihtelut. Sähköä on kuitenkin oltava riittävästi tarjolla silloinkin, kun tuuli ei tuule tai aurinko ei paista. Tässä haasteessa kaukolämpöjärjestelmä pystyy tehokkaasti tukemaan sähköjärjestelmää. Esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP) sähköntuotanto on suurimmillaan talvipakkasilla, jolloin myös lämmön kulutus on suurimmillaan. Tulevaisuudessa uusiutuvia energianlähteitä, kuten tuulta ja aurinkoa, voidaan pumppujen avulla käyttää lämmöntuotantoon silloin, kun niillä tuotetaan runsaasti sähköä. Kaukolämpöverkon ja rakennusten varastokapasiteettia kannattaa myös käyttää älykkäästi hyödyksi.

Hinnoittelu tukee yhteisiä tavoitteita

Tärkeä osa muutoksessa kohti älykästä ja kestävää energiajärjestelmää on myös kaukolämmön hinnoittelu. Sen avulla voidaan ohjata asiakkaita käyttämään lämpöä yhä järkevämmin. Uusi kuukausihinnoittelumallimme ohjaa ensi vuoden alusta yritysasiakkaitamme kiinnittämään entistä enemmän huomiota energiankulutukseensa. Hinnoittelumuutos merkitsee käytännössä sitä, että kaukolämmön hinta on lämpimämpinä kuukausina edullisempi kuin kylminä kuukausina, jolloin myös lämmöntuotannon kustannukset ovat korkeammat. Hinnoittelumalli on jälleen yksi askel kohti parempaa energiatehokkuutta.

Mikael Lemström, kaukolämpöliiketoiminnan johtaja, Fortum

Fortum_DHC_FI_1280 (002)

 

 

Oulujoella tuumasta toimeen: lohi ja taimen kutemaan tai kalastettavaksi

 

marja savolainen 60x60Posted by: Marja Savolainen
11.9.2017

Oulujoen vaelluskalahanke otti näkyvän harppauksen eteenpäin, kun vastavalmistunut nykyaikainen kalojen ylisiirtolaite otettiin käyttöön Muhoksen Montassa elokuun lopussa. Uusi laite tuntuu kiinnostavan – meitä oli laitteen vihkiäisissä runsaat 200 henkilöä.

Ylisiirto on Fortumin, Muhoksen, Vaalan ja Utajärven kuntien sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen hanke Oulujoen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi ja vapaa-ajan kalastusmahdollisuuksien kehittämiseksi. Uskon vahvasti, että kalojen ylisiirto on kaivattu vaihtoehto, kun pohditaan keinoja vesivoiman ja vaelluskalojen rinnakkaiselolle perusteellisesti vesivoimantuotantoon valjastetuissa vesistöissä.

Viime aikoina Suomessa on keskusteltu keinoista, joilla vaelluskalojen liikkumista vesistöissä voisi helpottaa. Keskon ja WWF:n ponnistus turhien vaellusesteiden poistamiseksi on erinomainen esimerkki järkevistä ympäristötöistä. Nämä esteet voivat olla esimerkiksi huonosti perustettuja tie- ja siltarumpuja pienissä joissa ja puroissa. Vaellusyhteys korjautuu lapiovoimin, ja kuten tarkoitus on, kala pääsee jälleen kutemaan.

Vesivoimaa varten valjastetuissa joissamme vaellusyhteys padon ohi ei yksin auta.

Voimalaitospadon tarkoitus on padota vettä – muuten veden energiaa ei saada talteen. Patoamisen yhteydessä joen elinympäristöt ovat muuttuneet, sillä kosket ovat jääneet patoaltaiden alle. Esimerkiksi kokonaan rakennetussa Oulujoessa ei ole enää lainkaan niitä virtapaikkoja, joissa kalojen kutualueet ovat sijainneet.

Monttaan rakennetun ylisiirtolaitteen avulla kalaa voidaan siirtää vapaissa sivujoissa neljän ja viiden padon takana sijaitseville virtapaikoille. Viiden kalatien rakentamiseen verrattuna ylisiirto on sekä tehokkaampaa että halvempaa. Populaatiomallinnusten perusteella kalateiden kautta lisääntymisalueet voisi saavuttaa vain murto-osa siitä kalamäärästä, joka ylisiirtämällä saadaan perille asti.


Julkisessa keskustelussa arvostelijoita aina riittää. ”Eihän tuosta mitään tule, lisääntymisalueet ovat liian pienet, seuraavaksi kalat ovat ongelmissa vaelluksellaan takaisin merta kohti, ei kannata edes yrittää, pitäisi suunnata varat ihan muille joille, purkaa koko voimalaitokset…”

Itse olen kuitenkin hyvin iloinen siitä, että me olemme ensinnäkin löytäneet ratkaisun, joka itse asiassa toteuttaa todella joustavasti täysin ristiriitaisia toiveita ja vielä kehittyy ajan ja kokemuksen karttuessa. Ja toisekseen – olemme myös toteuttaneet sen vaikka ei olisi ollut mikään pakko! Se kertoo asenteestamme.

Yhtä lailla se kertoo tietenkin myös paikallisten yhteistyökumppaniemme asenteesta. Ilman yhteistyötä ei kala-asiassa voida päästä eteenpäin. Kaloihin liittyy niin monenlaisia erilaisia intressejä, että voimayhtiö ei voi olla muiden puolesta päättämässä niistä. Siksi Oulujoella ylisiirtolaitteen käytöstä päättää yhteinen ohjausryhmä. Se saa päättää, miten laitetta käytetään ja minne kalat viedään. Lisääntymisalueille siirtämisen asemesta ne voidaan vapauttaa voimalaitosten välisille alueille kalastettaviksi tai niistä voidaan ottaa mätitäydennystä kalanviljelyslaitoksellemme lohi- ja meritaimenistukkaidemme laadun kehittämiseksi. Koko Oulujoen kalanhoitoa on nyt mahdollista kehittää aivan uudenlaiseksi kokonaisuudeksi. Nähtäväksi jää, millaisen kokonaisuuden saamme aikaiseksi, kun tietomme ja kokemuksemme uusista mahdollisuuksista alkaa karttua.

Katso myös:
Video kalojen ylisiirrosta Oulujoella
Animaatio ylisiirtolaitteen toiminnasta

Ylisiirtolaite-1000x800px

Energiantuotantoa vaihtelevassa säässä

fortum-suomiareena-blog11.7.2017
Tiistaina Fortumin älykodilla SuomiAreenassa puhuttiin energiantuotannosta.

Siirtyminen kohti aurinkotaloutta, tulevaisuuden energiajärjestelmää, on käynnissä, mutta se kestää vuosikymmeniä. Tänä aikana perinteisiä tuotantomuotoja kehitetään edelleen, ja niitä käytetään uusiutuvan energiantuotannon rinnalla.

Energiajärjestelmän lisääntyvää vaihtelua tasoittavat tuotantomuodot, kuten vesivoima, ovat entistä tärkeämpiä siirtymän aikana.

Tiesitkö, että Fortumin vuotuisesta sähköntuotannosta noin 1/3 tuotetaan vesivoimalla? Vesivoima onkin tärkein uusiutuvan energian tuotantomuoto Pohjoismaissa. Päästöttömyytensä ansiosta vesivoima hillitsee ilmastonmuutosta.

SuomiAreenalla keskusteltiin tiistaina myös ydinvoimasta. Fortumin Loviisan voimalaitos on tuottanut puhdasta sähköä jo neljä vuosikymmentä. Ydinvoima on keskeinen tuotantomuoto energian huolto- ja toimitusvarmuuden kannalta. Päästöttömällä ydinvoimalla on myös edelleen tärkeä rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Vaihteleva sää vaikuttaa energian eri tuotantomuotoihin, mutta ei energiaan SuomiAreenalla. Fortumin älykodilla käytiin vilkasta keskustelua eri tuotantomuodoista niin päivän aurinkoisina kuin sateisinakin hetkinä. SuomiAreena-vieraat olivat kahdessa paikassa yhtä aikaa vieraillessaan virtuaalisesti Imatralla kosken upeissa maisemissa ja Espoon Kivenlahdessa katsomassa, kuinka pellettejä käytetään kaukolämmön tuotannossa. Virtuaalivierailut innostivatkin kaiken ikäisiä pohtimaan eri tuotantomuotoja. Näitä pääsee kokeilemaan vielä huomennakin!

Kun energia meinaa omista jaloista loppua, on hyvä hypätä sähköpyörän selkään. Sähköpyörät nousivatkin päivän aikana suursuosikeiksi. “Kivointa on nopeus!” totesivat energiset nuoret testailtuaan, kuinka kätevästi sähköpyörä kiitää.

Tuulisen tiistain jälkeen käännämme jo innolla katseen kohti huomista. Tiedätkö kuinka digitalisaatiota hyödynnetään energia-alalla? Siitä keskustellaan Porissa keskiviikkona!