Miltä näyttää Suomen heinäkuinen tiukka sähkömarkkinatilanne tilastojen valossa?

Riku-Merikoski_60x60Posted by: Riku Merikoski
24.8.2018

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid antoi torstaiaamuna 19.7. varoituksen maassamme erittäin harvinaisesta sähköpulan uhasta. Fingridin mukaan vastaava varoitus oli viimeksi annettu tammikuussa vuosina 2006 ja 2008. Samoin kuin näillä aikaisemmilla kerroilla, myös heinäkuussa tilanteesta selvittiin ilman sähköpulaa. Tuotannon vajeen vuoksi ei ilman sähköä ole Suomessa jääty moneen vuosikymmeneen. Sähkön kulutusta rajoitettiin pakolla viimeksi 1970-luvulla sähköalan lakon takia, mutta sen jälkeen varoitusta pahempia tilanteita ei ole koettu.

Heinäkuinen tilanne alkoi Olkiluodossa aamulla 18.7. Fingridin sähköaseman muuntajaviasta, joka johti tulipaloon ja irrotti Teollisuuden Voiman Olkiluoto 2-ydinvoimayksikön sähköverkosta. Tulipalo saatiin sammutettua, ja muuntajan korjaustyöt käyntiin, mutta töiden vuoksi myös Olkiluoto 1 irtosi illalla  verkosta. Yhden päivän aikana sähköverkosta putosi 1 780 MW päästötöntä sähköntuotantoa. Pudotus oli merkittävä, sillä se vastaa noin 20 prosenttia heinäkuisen kesäpäivän sähkönkulutuksesta Suomessa.

Sattumat jatkuivat, kun aamulla 19.7. Fortumin Loviisan ydinvoimalan ykkösyksikössä sattunut laitevika pakotti alentamaan hieman tehoa. Sen myötä Suomen ydinvoimateho putosi noin 830 megawattiin eli 30 prosenttiin normaalista. Näin alhaista lukemaa ei ole nähty Suomessa ainakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana edes voimalaitosten suunniteltujen huoltojen yhteydessä.

Ydinturvallisuus ei missään vaiheessa vaarantunut, mutta sähköntuotannon kannalta tilanne oli poikkeuksellinen. Moni media tarttuikin huolestuneena sähköpula-aiheeseen. Netin keskustelupalstoilla vaadittiin jopa valtiota ryhtymään toimenpiteisiin tapahtuneen vuoksi. Tällaisten erittäin harvinaisten tilanteiden varalta ei kuitenkaan ole järkevää ryhtyä kalliisiin toimiin, kuten sähkön kapasiteettimarkkinan luomiseen.

Mistä korvaava sähkö saatiin?

Tällaisissa tilanteissa tärkein toimenpide on tietenkin nopea korvaavan sähkön hankinta, mikä onnistui tällä kertaa hyvin, ja siksi onkin kiintoisaa tutkia tapahtunutta tilastojen valossa. Luonnollisesti on myös selvitettävä tapahtumaketjun käynnistäneen muuntajavian syy ja pyrittävä ehkäisemään vastaavat tilanteet jatkossa, mutta tämä on varmasti jo Fingridillä selvitettävänä.

Kun tilanne oli 19.7. tiukimmillaan, olivat Suomen rajayhteydet jo varsin kovassa käytössä. Ruotsista tuotiin sähköä niin paljon kuin linjoille lämpimällä säällä mahtui. Ja Venäjältä tuotiin sähköä niin paljon kuin sieltä oli Viipurin sähköaseman vuosihuollon aikana saatavissa. Näiden yhteyksien osalta ero edellisiin päiviin ei kuitenkaan ollut kovin suuri. Virosta sähköä tuotiin jonkin verran enemmän, mutta sillä suunnalla ei ollut nopeasti saatavilla huomattavaa lisätehoa. Rajayhteyksien osalta tilanne on kuitenkin parantumassa, sillä Olkiluoto 3:n valmistuminen lisää kotimaista tuotantoa, ja vapauttaa näin tilaa Ruotsin ja Suomen välisiltä yhteyksiltä. Tälle välille on myös sovittu uuden yhteyden rakentamisesta 2020-luvulla. Näin ollen vastaavilta tilanteilta saatetaan jatkossa välttyä.

Tärkein korvaavan sähkön lähde oli siis Suomen oma tuotanto, joka reagoi Olkiluodon ongelmiin parhaansa mukaan. Kuten kuvasta 1 näkyy, eniten tuotantoaan lisäsi vesivoima. Tilanne oli jälleen osoitus siitä, kuinka tärkeää on turvata säätökykyisen vesivoiman toimintaedellytykset. Jonkin verran lisätuotantoa saatiin myös fossiilisilla polttoaineilla käyvistä laitoksista, mutta niiden säätö on vesivoimaa hitaampaa. Tiukimmilla hetkillä saatiin apua myös öljyllä toimivilta kaasuturbiineilta, mutta muista tuotantotavoista ei juuri saatu joustoon merkittävää apua. Tuulivoiman tuotanto vaihteli luontaisesti sään mukaan, eli suunniteltuun säätöön siitä ei ollut apua, vaikka tuotanto kävikin melko korkealla yöllä 19.7.

suomen-sähköntuotanto-18.-20.7.2018
Kuva 1: Suomen sähköntuotanto 18.-20.7.2018, tietolähteinä Entso-E ja Fortum. Kuvasta on jätetty pois bio- ja jätesähkö, joiden tuotanto oli tällä jaksolla tasaista.

Koska olimme Fingridin arvion mukaan lähellä sähköpulatilannetta, olisi loogista olettaa, että käytössämme oli kaikki mahdollinen tuotantokapasiteetti. Näin ei kuitenkaan tilastojen mukaan käynyt, sillä varsinkin sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteetistamme suurin osa jäi yhä käyttämättä. Tärkein syy tähän on vian ajankohta keskellä kesää, sillä Suomessa suurinta osaa yhteistuotantolaitoksista huolletaan kesällä, eikä niitä tällöin voi käynnistää nopeasti. Näiden laitosten kesäsulkuja on pidentänyt myös se, että Suomi verottaa hiilellä ja kaasulla toimivan yhteistuotannon lämpöä poikkeuksellisen ankarasti muuhun Eurooppaan nähden. Siksi näillä polttoaineilla toimivat laitokset ovat usein suljettuina pienen lämmönkysynnän aikana. Syksyllä hallitus suunnittelee jälleen nostavansa näitä veroja, mikä entisestään pahentaa tilannetta. Tällöin yhteistuotantolaitosten sijaan käytetään esimerkiksi vain lämpöä tuottavia laitoksia, toisin kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Toisin sanoen valtio omilla toimillaan vähentää edelleen suomalaisen sähkön tuotantoa ja sen joustavuutta.

Mitä sähkön hinnoille tapahtui?

On mielenkiintoista tarkastella myös sähkön hintojen vaihtelua noiden päivien aikana. Kuvasta 2 voisi jopa tulkita, että sähkömarkkinoilla ei tapahtunut mitään kovin kummallista, sillä spot-hinnoissa ei näy minkäänlaista piikkiä, ja säätösähkön hintapiikit ovat historialliseen vaihteluun nähden maltillisia. Sähkön päivänsisäisillä XBID-markkinoilla, joilla käydään kauppaa kuluvan ja seuraavan päivän yksittäisten tuntien sähköllä sentään nähtiin Nord Poolin julkisen datan mukaan paljon kauppoja 200 €/MWh tuntumassa. Yksittäisiä kauppoja tehtiin vieläkin korkeammalla 18. ja 19. päivä, mutta niidenkään hinnat eivät olleet riittävän korkeita viestiäkseen sähköpulan uhasta.

sähkön-hinnat-suomessa-18.-20.7.2018
Kuva 2: Sähkön spot- ja ylössäätöhinnat 18.-20.7.2018. Tietolähde: Nord Pool.

On ymmärrettävää, että sähkön spot-hinnoissa ei näy merkittäviä piikkejä, koska viat ajoittuivat niin, että ne eivät ehtineet merkittävästi vaikuttaa seuraavan päivän kaupankäyntiin. Jos vika nimittäin tapahtuu klo 13 jälkeen tai vian odotetaan korjautuvan loppupäivän aikana, seuraavan päivän spot-kaupankäynnin tarjoukset on jo tehty sillä oletuksella, että laitokset ovat takaisin käytössä.

Päivänsisäisillä markkinoilla poikkeuksellisten vikatilanteiden pitäisi kuitenkin aina näkyä. Siksi voidaan pitää ongelmallisena, jos markkinoiden hintataso ei ole antanut viestiä varoitetusta sähköpulasta. Looginen selitys tälle on, että voimaloiden putoaminen aiheutui Fingridin verkon viasta, ja korvaavaa sähköä hankittiin normaalisäädön sijaan erikoissäätösähkönä. Siitä Fingrid maksoi hyvin korkeita hintoja vaikeimpina hetkinä. Valitettavasti tämä on kuitenkin vain niiden toimijoiden tiedossa, joilla oli juuri tuolla hetkellä aktiivisia säätötarjouksia markkinoilla. Erikoissäädöstä ei nimittäin julkaista markkinoille muuta kuin tiedot tilatusta volyymistä.

Tästä seuraa, että hintasignaali uhkaavasta sähköpulasta ei välittynyt kaikille mahdollisille markkinatoimijoille. Järjestely toimii ehkä vielä tänään, kun säätö tulee enimmäkseen suurista voimalaitoksista. Näin ei kuitenkaan voi jatkaa, mikäli tulevaisuuden sähköjärjestelmässä halutaan myös pienten toimijoiden osallistuvan joustoon, esimerkiksi sähköautojen akkujen avulla. Hintasignaaleja tarvitaan, jotta myös pienistä kohteista koostuva uudenlainen jousto saadaan aktivoitua.

Me Fortumilla luonnollisesti toivomme, että heinäkuussa nähdyn kaltaisia ikäviä tilanteita ei satu.  Jos niitä kuitenkin tapahtuu, markkinoiden antaman hintasignaalin on oltava nykyistä näkyvämpi ja voimakkaampi, jotta mahdollisimman monen toimijan kannattaa osallistua verkon toimintavarmuuden turvaamiseen.

Kirjoittaja toimii markkina-analyytikkona Fortumin Industrial Intelligence -tiimissä.

Leave a comment

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s