Kari Kankaanpää Posted by: Kari Kankaanpää 16.3.2016

Pariisissa joulukuussa solmittu kansainvälinen ilmastosopimus käynnisti ilmastopolitiikan uuden aikakauden. Viimeistään nyt suunta on selvä ja kaikki maailman maat ovat samassa veneessä kohti yhteisesti sovittua päämäärää. Ilmastotalkoot synnyttävät valtavat puhtaan teknologian markkinat, jotka jaetaan lähivuosina. Meillä on luontaisia vahvuuksia kuten biotalous ja energiateknologia. Suomi on hyvissä asemissa nappaamaan isojakin markkinaosuuksia, mutta menestymme vain olemalla vikkeliä.

Suomessa tulisi nyt käyttää kaikki keinot osaamisen parantamiselle, referenssien aikaansaamiselle ja teknologian kaupallistamiselle. Yrityksiä on kannustettava jalostamaan, kaupallistamaan ja investoimaan. Uusien teknologioiden kehittämistä on tuettava, vaikkapa päästökaupan huutokauppatuloilla. Tämä lisäisi cleantech-teollisuutemme kilpailukykyä ja mahdollistaisi suomalaisen osaamisen viennin maailmalle entistä laajemmassa määrin. Oppia voisimme ottaa vaikkapa Kaliforniasta, jossa on vuosina 2013-2015 ohjattu jo lähes miljardi euroa päästökauppatuloja puhtaan teknologian kehittämiseen.

EU:n ilmastopolitiikan tärkein ohjauskeino, päästökauppa, on saatava keskiöön. Näin saamme entistä paremmat taloudelliset kannustimet yrityksille siirtymisessä kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa. EU:n päästötavoitetta tulisi tiukentaa nopeasti, jotta ohjausvaikutus tehostuisi. Komission 2.3.2016 julkaisema tiedonanto ehdottaa tavoitteiden muutoksia vasta 2020-luvulla. Tässä hukataan aikaa, eikä paranneta ilmastopolitiikan ennustettavuutta. Kansallisten lillukanvarsien sijaan meidän tulisi katsoa EU-tason kokonaisuutta ja vahvistaa yhteisiä toimia.

Uusiutuvien energiantuotantoteknologioiden kustannukset ovat koko ajan laskusuunnassa eli tätä tuotantoa tulee markkinoille ilman mitään tukiakin. Samalla päästöt vähenevät. EU näyttää saavuttavan vuoden 2020 tavoitteen etuajassa ja ylittävän tavoitteen aikanaan selvästi.

Kansainvälinen yhteisö pyrkii 1,5 asteen tavoitteeseen, mikä edellyttää EU:n aiemmin asettaman 80-95% tavoitehaarukan yläpään saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Yksinkertaisella laskutoimituksella ja ottaen huomioon, että EU saavuttaa lähes 30% päästövähennyksen jo vuoteen 2020 mennessä, voidaan päätellä vuoden 2030 tavoitteen asettuvan välille 45-50%. Vuoden 2040 tavoite on myös syytä määritellä jo seuraavan vuosikymmenen alkupuolella.

Sekä EU:n päästökauppadirektiivin uudistus että päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden ns. taakanjakosopimus ovat käsittelyssä kuluvan vuoden aikana ja päätökset niistä tehtäneen vuoden 2017 puolella. Nyt on siis oiva mahdollisuus asettaa pitkäjänteiset ja kokonaisvaltaiset päästötavoitteet ja luoda näin edellytykset eurooppalaisen teknologian ja osaamisen viennille. Tässäkin pätee vanha totuus: nopeat syövät hitaat.

 

Kari Kankaanpää, ilmastoasioiden päällikkö

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Lukijalta -palstalla 16.3.2016

Leave a comment

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s