Simon-Erik Ollus
Posted by: Simon-Erik Ollus
27.1.2015

Riittääkö sähkö tulevina pakkastalvina? Tänään julkaistiin Pöyryn tekemä arvio Suomen sähkötehon riittävyydestä ja sähköntuotannon kapasiteettirakenteen kehityksestä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Raportti korostaa, että Suomen kotimainen sähköntuotanto ei riitä kattamaan kulutusta huippukysynnän aikana. Ei tällä hetkellä eikä tulevaisuudessa. Osa Suomen sähkön kulutuksesta onkin tuonnin varassa.

Miksi Suomi on riippuvainen tuontisähköstä?
Onko raportin korostama Suomen tuontiriippuvuus ongelma? Mielestäni ei. Suomi on osa laajempia pohjoismaisia sähkömarkkinoita ja sähkön hinta muodostuu koko alueen kysynnän ja tarjonnan kohtaamispisteestä. Pohjoismaisella tasolla sähköstä on jo pitkään ollut kasvavaa ylitarjontaa, jolloin muuttuvilta kustannuksiltaan kallein sähköntuotanto kannattaa heikosti tai on jopa kannattamatonta. Suomi on lisännyt edullisen, uusiutuviin perustuvan sähkön tuontia muista pohjoismaista, mutta samalla oman joustavan lauhdetuotannon kannattavuus on heikentynyt entisestään. Pöyry toteaa raportissa, että jäljellä olevaa suomalaista lauhdetuotantoa uhkaa ennenaikainen sulkeminen, mikäli raportissa esitetyt hintanäkymät toteutuvat.

Ei ole mielekästä ajatella, että kaikki maat olisivat sähkön suhteen omavaraisia tai olisivat sähkön viejiä – vaikka kaikki ehkä tätä haluaisivatkin. Tuojamaan kannalta katsottuna tuonti tarkoittaa sitä, että sähköä on tarjolla edullisempaan hintaan naapurissa, kuin millä sitä itse pystytään tuottamaan. Suomella ei ole samanlaista luonnollista etua sähköntuotannossa kuin Ruotsin ja Norjan kilpailukykyinen ja joustava vesivoima, jolloin Suomen oman tuotantokapasiteetin kilpailukyky on luonnostaan heikompi. Toisaalta suomalaiset kuluttajat ja teollisuus ovat viimeisen puolentoista vuosikymmenen aikana merkittävästi hyötyneet pohjoismaisten sähkömarkkinoiden integraatiosta ja edullisista sähköntuontihinnoista. Näin markkinaintegraatio toimii.

Tehovaje ei ole ongelma, Suomi pärjää tuonnin turvin
Suomen sähkön kulutus on varovasti laskenut sitten finanssikriisin. Pääsyitä ovat heikko talouskasvu ja teollisuuden rakennemuutos. Sähkön huippukysyntä on sen sijaan pysynyt suhteellisen vakaana. Viime vuonna se oli noin 14 300 megawattia (MW). Järjestelmän vaaditaan kuitenkin selviytyvän kerran kymmenessä vuodessa tapahtuvasta pakkashuipusta, joka on Energiaviraston määritelmän mukaan noin 15 000 MW. Pöyryn mukaan Suomen nykykapasiteetin nimellisteho on 15 500 MW ja huipunaikainen todellinen teho noin 12 500 MW. Vuoden 2014 kysyntähuipun aikana tästäkin tehosta osa oli käyttämättä, koska tuonti oli edullisempaa kuin oman kapasiteetin käynnistäminen. Suomella on tuontikapasiteettia 5 100 MW edestä, eli huipunaikainen käytettävissä oleva teho on 17 600 MW, mikä on 17 % enemmän kun teoreettinen huippukysyntätunti. Pohjoismaisella systeemitasolla vastaava luku on noin 13 %, mikä kertoo pohjoismaisen tarjonnan olevan varsin hyvällä tasolla.

Entäs poikkeustilanne?
Suomi on suhteellisen hyvin varautunut erilaisiin lyhytkestoisiin häiriötilanteisiin, ja Suomen tehojärjestelmä kestää hyvin jopa huippukysynnän aikana ainakin yhden suuren vikaantumisen  eli merkittävän laitoksen tai tuontiyhteyden rikkoutumisen. Useampi suuri samanaikainen vikaantuminen voisi johtaa tilapäiseen tehovajeeseen, kuten raportti toteaa. Kyseisen poikkeustilanteen todennäköisyys on kuitenkin häviävän pieni.

Periaatteena pitäisi olla, että ensisijaisesti tehoa pitäisi syntyä ja poistua markkinaehtoisesti, ja sähkömarkkinoiden vääristymiä tulee pyrkiä estämään. Suomessa olemassa olevaa tehoreserviä voi tarvittaessa toki edelleen ylläpitää, mutta sen vajaakäyttö kertoo toisaalta sen pienestä todellisesta tarpeesta. Ongelmana voi tulla myös normaalin tuotantokapasiteetin siirtyminen pois markkinoilta tehoreserviksi.

Keskustelussa on myös hyvä muistaa, että muutaman teoreettisen huippukysyntätunnin jousto on järjestelmälle edullisempi tuottaa kysyntäpuolella kun tarjontapuolella. Kysyntäjouston aktivointiin ja sen mahdollisiin sopimusrakenteiden kehittämiseen pitäisi keskittyä jatkossa yhä enemmän.

Lisäksi tuontiyhteyksien kasvattaminen parantaa häiriöihin varautumista. Siksi Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille suunniteltua kolmannen kaapelin rakentamista tulisikin aikaistaa.

Mitä Suomi voi tehdä oman sähköntuotantokapasiteettinsa kilpailukyvyn parantamiseksi
Suomi on ollut viimeiset puolitoista vuosikymmentä osa pohjoismaisia sähkömarkkinoita, ja kapasiteetin riittävyyttä pitää tarkastella osana tätä pohjoismaista kokonaisuutta. Tuotantolaitokset syntyvät sinne, missä kaupallisesti on järkevä toimia ja investointi-ilmapiiri vakain.

Suomen tuotantokapasiteetin kilpailukykyä osana pohjoismaisia markkinoita voidaan parantaa vakaalla kansallisella energiapolitiikalla, joka ottaa huomioon eurooppalaisen sisämarkkinakehityksen. Lisäksi tulisi välttää olemassa olevan energiatuotannon rasittamista ylimääräisillä kuluilla tai kohtuuttomilla viranomaisvaatimuksilla. Uuden tuotannon syntyä ei pitäisi rajoittaa, vaan antaa kaikkien erilaisten energiatuotannon muotojen kehittyä rinnakkain. Lisäksi Suomen tulisi aktiivisesti kehittää pohjoismaisia ja laajentuvia eurooppalaisia sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoita , edistää kysyntäjoustoa sekä hyvää energia-alan investointi-ilmapiiriä.

Raportin keskustelunavaus Suomen kapasiteetin kilpailukyvystä yhteispohjoismaisilla markkinoilla on hyvinkin tervetullut.

Simon-Erik Ollus
pääekonomisti, Fortum

 

Pöyryn raportin tilasivat Työ- ja elinkeinoministeriö, Energiateollisuus ry, Fingrid Oyj, Metsäteollisuus ry ja Suomen Elfi Oy. Raportti ”Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 2030” on verkossa osoitteessa: www.tem.fi/julkaisut

Leave a comment

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s