Posted by: Jouni Haikarainen
20.11.2014
Fortumin jo käynnistämillä toimenpiteillä Espoon kaukolämmön ominaispäästöt vähenevät 20 % vuoteen 2019 mennessä, ja jatkamme kaukolämmön kehittämistä myös tästä eteenpäin. Eniten päästöt vähenisivät, jos maakaasun kilpailukyky hiileen nähden palautuisi. Tähän tarvitsemme vahvaa ilmastopolitiikkaa ja toimivaa päästökauppaa.
Tuotamme Espoon Suomenojan voimalaitoksella lämpöä noin 200 000 espoolaiseen kotiin sekä sähköä valtakunnan verkkoon. Tavoitteemme on pitää kaukolämpö kilpailukykyisenä lämmitysmuotona asiakkaillemme riippumatta siitä, miten se tuotetaan. Tosiasia kuitenkin on, että kivihiili on tällä hetkellä maakaasua edullisempaa, johtuen energiantuotannon polttoaineiden markkinatilanteen rajusta muutoksesta keväällä 2011. Tuolloin maakaasu menetti asemansa kilpailukykyisimpänä lämmöntuotannon polttoaineena. Maakaasun kilpailukyvyn heikkenemiseen puolestaan vaikuttivat kaasun hinnan nousu, kaasun verotuksen kiristyminen energiaverouudistuksessa sekä päästöoikeuksien ja sähkön hinnan lasku.
Viime vuosina kivihiilen hinta on romahtanut kansainvälisillä markkinoilla, kun muun muassa USA:n markkinoilta on liuskekaasubuumin seurauksena vapautunut runsaasti kivihiiltä maailman markkinoille. Samalla sekä talouden taantumasta että päällekkäisistä ohjauskeinoista, erityisesti uusiutuvan energian tuista johtuen, päästöoikeuksien hinta on ollut hyvin matala. Näistä syistä hiili on syrjäyttänyt monissa laitoksissa kalliimmat polttoaineet, kuten Espoon tapauksessa kaasun.
Energiantuotannon investoinnit ovat suuria ja käyttöiät pitkiä. Siksi kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä, ja välillä markkinatilanteiden vaihtelut näkyvät myös hiilidioksidipäästöjen nousuna lyhyen aikavälin tarkastelussa. Investoimme Espoossa viime vuosikymmenen lopulla uuteen maakaasuvoimalaitokseen, jonka uskoimme olevan kilpailukykyinen sähkö- ja lämmitysmarkkinoilla. Valitettavasti nykytilanteessa laitoksen käyttö ei ole kannattavaa, vaan Espoossa kaukolämpö tuotetaan pääasiassa kivihiilellä.
Hiilidioksidipäästöjä vähennetään monen hankkeen voimin
Meillä on Espoon alueella menossa useita hankkeita, joiden avulla vähennämme kaukolämmön alueellisia hiilidioksidipäästöjä. Olemme parhaillaan korvaamassa osaa kivihiilellä tuotettavasta lämmöstä HSY:n vedenpuhdistamon jäteveden hukkalämmön talteenotolla. Tämä talteenottolaitos otetaan ensi kuussa käyttöön Suomenojan voimalaitosalueella, ja sillä pystytään tuottamaan noin 10 % Espoon lämmön tarpeesta.
Hukkalämpöä hyödynnetään menestyksekkäästi jo useassa kohteessa. Olemme toimittaneet energiaratkaisut Tiedon ja Elisan konesalikeskuksiin, joiden avulla saadaan talteen vuosittain noin 2 500 espoolaisen omakotitalon lämpöenergia. Lisäksi toimitamme energiajärjestelmän Espoon uuteen sairaalaan, jonka ylijäämälämmöllä lämpiää lähitulevaisuudessa vuosittain noin 50 espoolaista taloa.
Siirrymme myös ensi syksynä Kivenlahden lämpölaitoksellamme käyttämään raskaan polttoöljyn sijaan puupellettejä. Tämä investointi vähentää kaukolämmön aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä Espoossa noin 60 000 – 80 000 tonnia vuodessa. Vermon lämpölaitos puolestaan on muutettu sopivaksi bioöljyn polttamiselle. Kaksi Vermon kattiloista on nyt uudistettu niin, että niissä on mahdollista polttaa Joensuussa tuotettua Fortum Otso® -bioöljyä. Bioöljyllä tuotettu energia vähentää kasvihuonepäästöjä jopa yli 90 % fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Loppukäytössä raskaan polttoöljyn korvaaminen bioöljyllä (210 GWh) vähentää hiilidioksidipäästöjä 59 000 tonnia ja rikkidioksidipäästöjä 320 tonnia.
Näillä toimenpiteillä Espoon kaukolämmön ominaispäästöt vähenevät 20 % vuoteen 2019 mennessä, ja jatkamme kaukolämmön kehittämistä myös tästä eteenpäin.
Vahva ilmastopolitiikka ja toimiva päästökauppa parhaat ohjauskeinot
On selvää, että päästöt vähenisivät eniten, jos maakaasun kilpailukyky hiileen nähden palautuisi. Jos ilmastopolitiikassa luotettaisiin päästökaupan toimivuuteen, tämä parantaisi maakaasun asemaa energiantuotannon polttoaineena. Näyttää kuitenkin siltä, että ensi vuoden alussa voimaan tuleva maakaasun energiaverotuksen viimeisin kiristys ei helpota maakaasun tilannetta.
Täytyy myös muistaa, että yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on kaupungeissa ympäristöystävällisin lämmitystapa (Suomen ilmastopaneelin raportti 3/2013) riippumatta siitä, mitä polttoainetta yhteistuotannossa käytetään. Yhteistuotannossa sähkön tuotanto on suurimmillaan talvella, jolloin tuotanto korvaa erillistä sähköntuotantoa eli käytännössä hiililauhdetta, ja näin koko järjestelmän kannalta päästöt ovat pienemmät.
Fortum on investoinut viime vuosina pääkaupunkiseudulla yli 300 miljoonaa euroa energiantuotannon uudistamiseksi vähäpäästöisemmäksi. Energiamarkkinoiden muutosten takia tämä ei täysimääräisesti näy Espoon hiilidioksidipäästöissä. Uusimpien investointien myötä tilanne muuttuu vuonna 2015, ja suuri muutos saataisiin aikaan, jos maakaasun kilpailukyky hiileen nähden paranisi. Siihen voisi vaikuttaa parhaiten parantamalla päästökaupan toimivuutta ja maakaasun verokohtelua.
Jouni Haikarainen
Fortumin lämpöliiketoiminnan johtaja, Suomi ja Baltia
Fortum ForEnergy blog 