sekajate_1

A missed opportunity to show new direction for the energy recovery in the EU

Esa HyvärinenPosted by: Esa Hyvärinen
15.02.2017

About two weeks ago the European Commission released a communication on the role of waste-to-energy in the circular economy. Based on the background studies the Commission had carried out, it was expected that the Commission would be able to give a new direction for the energy recovery. Unfortunately, this was not the case. On the contrary, the Commission is repeating the echoes from the past, failing to bring anything new to the table.

The paper put the waste hierarchy as the basis. This is an undisputed principle that I guess nobody is challenging. The interpretation the Commission gives to it is stuffy; the role of energy recovery of waste should be as limited as possible by making it difficult, unwanted, expensive and, in many ways, complicated. I was expecting a different approach: how to ensure that non-recyclable waste is destined to energy recovery instead of landfills and generated energy is used efficiently to satisfy power and heat demands of customers, and what kinds of EU policies should be in place to ensure that.

Let’s make the internal market work properly

The strength of the EU lays in its internal market. However, the Commission clearly denies that in this paper by taking a national approach to waste management. The European Commission points out that in some countries there is overcapacity in waste-to-energy, while other countries have practically no such capacities. Furthermore, the capacity issue is poorly analysed in the paper. It only refers to “dedicated incineration capacity for municipal waste” – even though there are certain and relevant commercial and industrial non-recyclable waste streams destined to energy recovery as well.

As a solution to this issue, the Commission is suggesting that countries with overcapacity (which we think is debatable) should close their capacities and others should build new waste-to-energy capacity! Why not make the internal market work properly in this matter and use the existing capacities in an efficient manner? This is not done, even in spite of the fact that the paper clearly recognises that at the EU level overcapacity does not exist or is foreseen. Taxing waste-to-energy operations is one of the solutions proposed to limit capacities. Such a tax would clearly put an additional financial burden on energy recovery of waste and increase the economic viability of landfilling without really boosting quality recycling.

It is true that waste is transported even very long distances for recycling operations and that is considered perfectly normal. Transportation of waste for energy recovery would be well justified from environmental and economic point of views if the alternatives are landfilling or incineration with low or no energy recovery domestically.

The paper also omits the mutually supportive roles of recycling and energy recovery of waste.

More energy recovery and less landfilling

In my view, the paper and the thinking behind it positions energy recovery of waste against recycling and other recovery methods. A better way would be to see energy recovery of waste against landfilling, which is lower on the hierarchy and a primary challenge for the circular economy. Eurostat statistics does not support the claim that countries with higher rates of energy recovery would have low recycling rates. On the contrary, countries with high energy recovery rates tend to have high recycling rates, too, and very low landfilling rates.

The paper also omits the mutually supportive roles of recycling and energy recovery of waste. Both of them support high-quality waste management operations; for instance, metals and minerals are collected from bottom ash for recycling after energy recovery. Increasing recycling rates as well as quality requirements for recycling would lead to increasing sorting rejects and recycling residues. Energy recovery could be the ideal solution for these and many other waste streams.

If I had been in the Commission…

…my paper would have looked very different. I would have started from the waste hierarchy, but my interpretation of it would have been very different and it would have looked for ways to ensure that non-recyclable waste is destined for energy recovery instead of landfills. I would have studied how the well-functioning internal market could contribute to the efficient use of existing and possibly new energy recovery of waste capacities, rather than closing capacities in some countries and building new capacities in others.

Limiting the approach only to mixed municipal waste does not give a full picture of the situation, as many commercial and industrial waste streams are generating non-recyclable waste streams. And I would have put a lot of emphasis on understanding and promoting mutually supportive measures for both recycling and energy recovery. Without question, I would have also focused strongly on improving definitions and statistics. Depending on if the recycling rate of municipal waste is defined as waste collected for recycling instead of as waste that is actually entering to recycling, the outcomes vary considerably and, in fact, are not comparable.

Esa Hyvärinen
Vice President, Public Affairs, Fortum

EU Waste to energy
sekajate_1

Menetetty mahdollisuus näyttää uutta suuntaa jätteiden energiakäytölle EU:ssa

Esa HyvärinenPosted by: Esa Hyvärinen
15.02.2017

Euroopan komissio julkaisi parisen viikkoa sitten tiedonannon jätteiden energiakäytöstä kiertotaloudessa. Komission tiedonantoa edeltäneiden taustaselvitysten perusteella saattoi odottaa, että nyt näytetään uutta suuntaa jätteiden energiahyötykäytölle. Eipä näytetty. Uusien avauksien sijaan saimme lähinnä tuulahduksia menneisyydestä.

Tiedonannon perustana on EU:n jätehuollon viisiportainen hierarkia. Siinä jätteen synnyn ehkäisy on jätehuollon kannalta ensisijainen ja jätteen loppusijoitus kaatopaikalle viimeinen ratkaisu. Tämä on kiistaton periaate, jota kukaan ei kyseenalaista. Komission tulkinta vain tekee siitä tunkkaisen: jätteen hyödyntäminen energiakäyttöön halutaan niin vähäiseksi kuin mahdollista tekemällä siitä vaikeaa, ei-toivottua, kallista ja kaikin puolin mutkikasta. Itse olisin odottanut lähestymistapaa, jossa EU-politiikan keinoin varmistetaan, että kierrätykseen sopimaton jäte ohjataan kaatopaikkojen sijaan energiakäyttöön, ja että syntynyt energia hyödynnetään tehokkaasti asiakkaiden tarvitsemana lämpönä ja sähkönä.

Sisämarkkinan edut käyttöön

EU:n vahvuus on ollut sisämarkkina. Tässä tiedonannossa komissio kuitenkin kiistää sisämarkkinan olemassaolon lähestymällä jätehuoltoa pelkästään kansallisista lähtökohdista. Komissio nimittäin tähdentää, että muutamissa maissa olisi ylitarjontaa jätteiden energiakäyttöön tarkoitetusta kapasiteetista kun taas toisissa maissa kapasiteettia ei ole lainkaan. Kapasiteetin käsite on itsessään määritelty tiedonannossa kehnosti. Se viittaa ainoastaan “yhdyskuntajätteen polttoon keskittyvään kapasiteettiin”, vaikka todellisuudessa monet kaupan ja teollisuuden ei-kierrätettävät jätteet ohjautuvat nyt ja jatkossakin energiakäyttöön.

Korjaaviksi toimiksi komissio ehdottaa, että ylikapasiteettimaiden tulisi sulkea nykyistä kapasiteettiaan ja toisten rakentaa uutta! Miksi ihmeessä tässä tilanteessa ei hyödynnetä sisämarkkinaa ja käytetä olemassa olevaa kapasiteettia tehokkaasti? Siihen johtopäätökseen ei kuitenkaan tulla, vaikkakin tiedonannossa selkeästi todetaan, ettei koko EU:n tasolla ole ylikapasiteettia nyt eikä näköpiirissä. Yhtenä ratkaisuna kapasiteetin rajoittamiseen ehdotetaan jätteen energiahyötykäytön verottamista. Sellainen vero lisäisi selvästi jätteiden energiakäytön kustannuksia ja tekisi taloudellisemmaksi sijoittaa jätteet kaatopaikoille. Miten tämä malli nyt kannustaa tehokkaaseen ja laadukkaaseen kierrätykseen?

Jätteitä kuljetetaan nykyisin hyvinkin pitkiä matkoja kierrätettäväksi ja sitä pidetään täysin luonnollisena asiana. Jätteen kuljettaminen energian hyötykäyttöä varten tulisi olla ihan yhtä lailla perusteltua ympäristö- ja talousnäkökulmasta. Etenkin silloin, kun vaihtoehtona on jätteiden loppusijoitus kaatopaikalle tai sellainen jätteiden poltto, jossa energiaa hyödynnetään vain vähän tai ei lainkaan.

Tiedonanto jättää myös huomioimatta sen, että kierrätys ja jätteiden hyödyntäminen energiantuotannossa tukevat toisiaan.

Enemmän hyötykäyttöä ja vähemmän kaatopaikkoja

Komission tiedonanto ja ajattelu sen takana asettaa jätteiden hyödyntämisen energiantuotannossa vastakkain kierrätyksen ja muun hyötykäytön kanssa. Mielestäni oikeampi tapa olisi nähdä jätteiden energiahyötykäyttö etusijaisena kaatopaikka sijoittamisen suhteen, mikä on kiertotalouden ensisijainen haaste. Eurostatin tilastot eivät tue sitä väitettä, että maat, joissa jätteiden hyötykäyttö energiantuotannossa on yleistä, kierrätettäisiin vähemmän. Sen sijaan on niin, että maissa, joissa jätteiden hyötykäyttöaste on korkea, on myös korkea kierrätysaste ja jätettä päätyy vähemmän tai ei ollenkaan kaatopaikoille.

Tiedonanto jättää myös huomioimatta sen, että kierrätys ja jätteiden hyödyntäminen energiantuotannossa tukevat toisiaan. Molemmat edistävät laadukasta jätehuoltoa, kun erityisesti metallit ja mineraalit otetaan talteen pohjatuhkasta kierrätystä varten energiahyötykäytön jälkeen. Korkea kierrätysaste ja kasvavat laatuvaatimukset kierrätetyille tuotteille lisäävät lajittelu- ja prosessirejektien ja siten polttoon sopivien jätejakeiden määrää.

Jos olisin komissiossa..

… tiedonantoni näyttäisi hyvin erilaiselta. Lähtökohtani olisi jätehierarkia, mutta tulkintani toisenlainen. Tähtäisin sen varmistamiseen, että ei-kierrätettävä jäte päätyy energiakäyttöön kaatopaikkojen sijaan. Tarkastelisin, kuinka sisämarkkinat saadaan toimimaan parhaiten jätteiden energiahyötykäyttöön soveltuvan kapasiteetin tehostamisessa ilman olemassa olevien laitosten sulkemisia ja uusien rakentamista.

Näkökulman rajoittaminen vain yhdyskuntajätteeseen ei piirrä todellista kuvaa koko tilanteesta, sillä monet kaupalliset ja teolliset toimijat tuottavat ei-kierrätettävää jätevirtaa. Pyrkisin siksi myös ymmärtämään, kuinka voisimme yhdessä edistää kierrätystä ja jätteiden energiahyötykäyttöä tukevia mittareita. Niinpä panostaisin paljon määritelmien ja tilastojen parantamiseen. Pelkästään yhdyskuntajätteen kierrätysasteen laskentatapa vaihtelee jäsenmaiden välillä niin paljon, että niiden vertailtavauus on olematonta.

Esa Hyvärinen
Johtaja, Public Affairs, Fortum

EU Waste to energy
hakaniemi_sea_pier_1140x500px

Cities need smarter energy

Markus_Rauramo_blogi_smallPosted by: Markus Rauramo
30.1.2017

The bigger the cities grow, the more important it is for them to have smart energy solutions.

National decision-makers are in the spotlight when media report on major climate-related agreements. However, urban decision-makers play an equally important role when it comes to climate issues and the wellbeing of people. This is because more than half of the world’s population lives in cities, and urbanisation is continuing at an accelerated pace.

In many respects, urbanisation is a positive phenomenon that is creating more jobs, a livelier culture and better services. Its by-products, however, include mega-challenges such as congestion, noise, waste and emissions.

Our major goal is to turn urban problems into opportunities

The Paris Agreement on climate change demonstrates that decision-makers all over the world have tuned in to the problems. Many citizens are also well aware of them and recognise how serious these problems are. Accordingly, an increasing number of people want to be actively involved in their energy choices so that they can impact their own consumption and even become small-scale producers of energy.

Moreover, technology has matured enough to make new smart energy solutions economically feasible. Digitalisation is one of the central drivers of change and is bringing more and more services alongside production across all sectors. In the energy sector, for example, this means that consumers can optimise their energy consumption based on their needs. Digital technology also enables smart energy networks that ensure uninterrupted distribution.

city-solutions-blog-eng-600px

Circular economy gaining strength

Environmental problems have grown, awareness has increased, and technologies have advanced. This has enabled a new kind of thinking, driving new solutions and the demand for them. It has also given rise, among other things, to the concept of circular economy.

For example, municipal waste volumes are expected to grow by some 70 percent by 2025. On a global scale, this means another billion tons of waste. At the same time, the shortage of land is increasing. With land becoming increasingly expensive, it should be used for something better than landfills.

And most of us know by now that instead of landfilling waste, we can use it as a fuel. Converting waste into energy is a big step forward for cities wrestling with waste problems. They will be taking an even bigger step if they can improve material and energy efficiency so that as little waste as possible is generated.

A circular economy and other smart solutions that boost energy efficiency are at the core of Fortum’s strategy. Our major goal is to turn urban problems into opportunities. We want to partner with cities in driving the change towards a cleaner world.

Markus Rauramo
Executive Vice President, City Solutions

Digitalisation Lämmön tuotanto Renewable energy sources Waste to energy
hakaniemi_sea_pier_1140x500px

Kaupungit kaipaavat yhä älykkäämpää energiaa

Markus_Rauramo_blogi_smallKirjoittaja: Markus Rauramo
30.1.2017

Mitä suuremmiksi kaupungit kasvavat, sitä tärkeämpää on tehdä niissä älykkäitä energiaratkaisuja.

Valtiolliset päättäjät ovat näyttämöllä, kun media uutisoi suurista ilmastoa koskevista sopimuksista. Ilmaston ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta yhtä keskeisessä roolissa ovat kuitenkin kaupunkipäättäjät. Näin siksi, että yli puolet maailman ihmisistä asuu kaupungeissa ja kaupungistuminen jatkuu kiihtyvällä vauhdilla.

Kaupungistuminen on monella tavalla positiivinen ilmiö, joka luo lisää työtä, yhä elävämpää kulttuuria ja parempia palveluita. Sen sivutuotteena syntyy valitettavia megahaasteita kuten ahtautta, melua, jätettä ja päästöjä.

Suuri tavoite on kääntää kaupunkien ongelmat mahdollisuuksiksi

Pariisin ilmastosopimus kertoo, että päättäjät kaikkialla maailmassa ovat heränneet ongelmiin. Monet kansalaiset ovat heränneet jopa vieläkin aikaisemmin. Siksi yhä useammat haluavat tehdä itse aktiivisia energiavalintoja, joilla he voivat vaikuttaa omaan kulutukseensa ja toimia jopa energian pientuottajina.

Lisäksi teknologia on kypsynyt tasolle, jolla on taloudellisesti mahdollista tehdä täysin uusia älykkäitä energiaratkaisuja. Digitalisaatio on yksi keskeinen muutosvoima, joka tuo kaikilla toimialoilla tuotannon rinnalle yhä enemmän palveluita. Energia-alalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kuluttaja voi optimoida energiankulutustaan tarpeensa mukaan. Samoin digitaaliteknologia mahdollistaa älykkäät sähköverkot, joiden avulla varmistetaan häiriötön jakelu.

city-solutions-blog-600px

Kiertotalous vahvistuu

Ympäristöön liittyvät ongelmat ovat kasvaneet, tietoisuus on lisääntynyt ja teknologia on kehittynyt. Tämä on mahdollistanut uudenlaisen ajattelun, joka synnyttää uusia ratkaisuja ja ratkaisuille kysyntää. Tästä on syntynyt muun muassa kiertotalousilmiö.

Esimerkiksi yhdyskuntajätteen määrän odotetaan kasvavan noin 70 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Globaalissa mittakaavassa se tarkoittaa noin miljardin tonnin lisäystä. Samaan aikaan pula maasta kovenee. Yhä kalliimmaksi käyvä maa halutaan käyttää kaatopaikkoja parempaan tarkoitukseen.

Jäteongelmien kanssa painiville kaupungeille on mittava askel eteenpäin, jos ne pystyvät muuttamaan jätteen energiaksi. Vielä suuremman askeleen ne ottavat, jos ne parantavat materiaali- ja energiatehokkuutta niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän.

Kiertotalous ja muut energiatehokkuutta lisäävät älykkäät ratkaisut ovat keskeinen osa Fortumin strategiaa. Yhtiön suuri tavoite on kääntää kaupunkien ongelmat mahdollisuuksiksi. Haluamme olla kaupunkien kumppanina edistämässä muutosta kohti puhtaampaa maailmaa.

Markus Rauramo
johtaja, City Solutions –divisioona

Digitalisation Lämmön tuotanto Uusiutuvat energianlähteet Waste to energy
horsepower1140x500

Galloping towards a clean circular economy

anssi-paalanen-60x60

Posted by Anssi Paalanen
24.1.2017

With the new amendment to the EU regulation, the combustion of manure will be allowed without a separate waste combustion permit. Now that manure is classified as a biofuel, an increasing number of power plants in the EU can utilise horse manure.

Horse manure is a challenge, particularly for stables located in urban areas in the middle of residential housing. The stables don’t necessarily have their own fields where they can spread the manure. So new kinds of solutions for handling horse manure are needed. The EU regulation amendment significantly improves the opportunities for manure use and promotes the realisation of a circular economy in our society.

The service we offer to stable owners includes delivery of customer-selected, wood-based bedding to the stable and pick-up of the manure. The manure collected from the stables is delivered to power and heat plants where it is used together with other fuels to produce electricity and heat.

Everyone benefits from the use of horse manure in energy production: local residents get cleanly produced local energy, stable owners have one less thing to worry about, and the local economy gets a boost.

Our service has been operating in Finland for over a year. We have received positive feedback and great suggestions from stables and from power plants. Already more than one hundred stable owners have been able to leave their bedding and manure concerns with us and focus on the essential: their horses. With the amendment to the EU regulation, we can offer our services more widely in Finland and Europe.

From stable to socket – cleanly

Horse manure combustion and its eco-friendliness raises a lot of discussions. The Natural Resources Institute Finland (Luke) and the Finnish Environment Institute (SYKE) have studied the lifecycle environmental impacts of horse manure in energy use. The study compared the environmental impacts of combusting a wood-based bedding/manure mixture to the impacts of composting the manure.

The results indicate that, in terms of the climate impacts, the HorsePower service we offer is a significantly better alternative than composting in all the impact categories examined. When manure is utilised in large-scale power and heat plants, the manure doesn’t have time to decompose and thus no significant amounts of methane are released from the manure. The climate impact of methane is manifold compared to that of carbon dioxide. Also the small particle impact in the HorsePower solution proved to be clearly less compared to composting.

So we can proudly say that our HorsePower service is a genuinely eco-friendly solution for the bedding and manure management of horse stables. And, the electricity and heat produced with the manure/bedding mixture is truly local energy.

Anssi Paalanen, VP HorsePower

More information about the Fortum HorsePower service: http://www.fortum.com/en/products-and-services/horsepower/pages/default.aspx

horsepower-350px

energy production Renewable energy sources
horsepower1140x500

Polleana päin puhdasta kiertotaloutta

anssi-paalanen-60x60Posted by Anssi Paalanen
20.1.2017

Uuden EU-asetuksen muutoksen myötä lannan polttaminen sallitaan jatkossa ilman erillistä jätteenpolttolupaa. Nyt, kun lanta luokitellaan biopolttoaineeksi, yhä useampi voimalaitos voi hyödyntää hevosenlantaa.

Hevosenlanta on haaste erityisesti talleille, jotka sijaitsevat taajamissa keskellä asutusta. Talleilla ei välttämättä ole omaa peltoa, jonne lantaa voisi levittää. Uudenlaisia ratkaisuja hevosenlannan käsittelyyn siis tarvitaan. EU:n asetusmuutos parantaa huomattavasti lannan käyttömahdollisuuksia ja edistää kiertotalouden toteutumista yhteiskunnassamme.

Tallinomistajille tarjoamamme palvelu sisältää asiakkaan valitseman puupohjaisen kuivikkeen tallille toimitettuna sekä lantalan tyhjennyksen. Talleilta kerätty lanta toimitetaan tallilta voima- ja lämpölaitoksiin, jossa se hyödynnetään yhdessä muiden polttoaineiden kanssa sähköksi ja lämmöksi.

Hevosenlannan energiakäytöstä hyötyvät kaikki: lähiseudun asukkaat saavat puhtaasti tuotettua lähienergiaa, tallinomistajilla on yksi huoli vähemmän ja lisäksi paikallinen talous elävöityy.

Palvelumme on ollut toiminnassa reilun vuoden ajan. Olemme saaneet positiivista palautetta ja hienoja kehitysehdotuksia sekä talleilta että voimalaitoksilta. Jo yli sata tallinomistajaa ovat olleet voineet jättää huolen kuivikkeista ja lannasta meille ja keskittyä olennaiseen: hevosiin. EU:n asetusmuutoksen myötä pystymme tarjoamaan palveluamme laajemmin Suomessa sekä Euroopassa.

Tallista töpseliin – puhtaasti

Hevosenlannan polttaminen ja sen ympäristöystävällisyys herättää paljon keskustelua. Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ovat selvittäneet hevosenlannan energiakäytön elinkaarisia ympäristövaikutuksia. Tutkimuksessa verrattiin puupohjaisen kuivikelannan polttamisen ympäristövaikutuksia lannan kompostoinnin vaikutuksiin.

Tulosten mukaan tarjoamamme HorsePower-palvelu on ilmastovaikutuksiltaan kompostointia merkittävästi parempi vaihtoehto kaikissa tarkastelluissa vaikutusluokissa. Kun lanta hyödynnetään suuren kokoluokan voima- tai lämpölaitoksessa, ei lanta ehdi maatua eikä lannasta siten vapaudu merkittäviä määriä metaania. Metaanin ilmastovaikutus on moninkertainen hiilidioksidiin nähden. Myös pienhiukkasvaikutus osoittautui ratkaisussamme selvästi pienemmäksi kuin kompostoinnissa.

Voimmekin HorsePower-tiimissämme polleina todeta, että palvelumme on aidosti ympäristöystävällinen ratkaisu tallin kuivike- ja lantahuoltoon. Lisäksi hevosen kuivikelannalla tuotettu sähkö ja lämpö on todellista lähienergiaa.

Anssi Paalanen, VP Horsepower, Fortum

Lue lisää ympäristövaikutuksista LuKen selvityksestä: http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/535278/luke-luobio_30_2016.pdf?sequence=1

Lisätietoa Fortum HorsePower -palvelusta: www.fortumhorsepower.com

horsepower-350px

Lämmön tuotanto Renewable energy sources
windpark-blog-1140x500

Fortumin tuuliliiketoiminnan kehittäminen myötätuulessa

Fortumin tarkistettu strategia, joka julkistettiin helmikuun alussa, asetti aurinko- ja tuulivoiman strategiseksi kulmakiveksi. Fortumin tavoitteena on gigawattiluokan aurinko- ja tuulivoimaportfolio. Nämä teknologiat kehittyvät nopeasti. Samaan aikaan tekninen osaaminen on yhä tärkeämpää, kun tukiohjelmia lakkautetaan vähitellen ja uusiutuvan energian tuotannosta tulee yhä enenevässä määrin markkinaperusteista.

Fortumilla on jo useita aktiivisia tuulivoimahankkeita. Pohjois-Ruotsissa sijaitseva Blaikenin tuulivoimapuisto, jossa Fortum on ollut aktiivisesti mukana ensimmäisessä ja nyt lopullisessa neljännessä vaiheessa, tulee olemaan Euroopan suurimpia tuulivoimapuistoja (247,5 MW), kun kaikki sen 99 turbiinia ovat toiminnassa. Solbergissä, joka sekin on Pohjois-Ruotsissa, rakenteilla on 22 turbiinin tuulivoimapuisto, jonka asennettu teho on 75 MW. Kumpikin tuulipuisto on yhteishanke Skellefteå Kraftin kanssa. Fortumin osuus Blaikenissa on 15 % ja Solbergissa 50 %.

Venäjällä Fortum rakentaa parhaillaan maan ensimmäistä tuulivoimapuistoa. Puiston kapasiteetti on 35 MW ja sen odotetaan aloittavan tuotanto vuonna 2017. Se palvelee 620 000 asukkaan Ulyanovskin kaupunkia, joka sijaitsee 680 km Moskovasta kaakkoon.

Syyskuun lopussa Fortum allekirjoitti Arisen kanssa aiesopimuksen yli 200 MW:n Kölvallenin tuulivoimapuistohankkeen kehittämisestä ja mahdollisesta ostamisesta. Osto edellyttää vielä muun muassa, että kehittämishankkeen viimeinen vaihe toteutuu, että kaikki luvat saavat lain voiman sekä tarkastuksen ja sijoituspäätöksen Fortumilta.

Fortum on vakuuttunut, että tuulivoimasta tulee yksi kilpailukykyisimmistä energiantuotantomuodoista joillakin alueilla, etenkin kotimarkkinoillamme. Tuulivoimatuotanto voi olla kilpailukykyistä, kun investoimme tuulivoimapuistoihin sellaisissa paikoissa, joissa on erinomaiset tuuliolosuhteet ja joissa voimme kehittää synergioita jo olemassa olevan toimintamme avulla. Lisäarvoa voimme luoda tasapainottamalla tuulivoimatuotantoa vesivoimaresurssiemme kanssa. Mahdollisuus tasata tuulivoimatuotannon vaihteluita vesivoiman tuotannolla on tärkeää energiajärjestelmän kannalta. Tämä optimoiminen tulee olemaan entistä tärkeämmässä roolissa tulevaisuudessa, kun uusiutuvien energianlähteiden osuus energiajärjestelmästä kasvaa.

Blaikenin tuulivoimapuiston ensimmäinen vaihe rakennettiin vuonna 2011. Tämän hankkeen myötä olemme saaneet kokemusta tuulivoimapuistojen rakentamisesta ja tuuliturbiinien käyttämisestä. Voimme nyt hyödyntää tätä kokemustamme kehittäessämme tuulivoimatoimintojamme edelleen.

Solbergin tuulivoimapuisto tulee olemaan vaikuttava. Puiston huiput kohoavat lähes 120 metrin korkeuteen. Tämä tarkoittaa, että siipien kanssa kokonaiskorkeus on 180 metriä. Vertailukohtana voidaan pitää Pohjoismaiden korkeinta rakennusta, 190 metriä korkeaa Malmön Turning Torsoa. Solbergin tuulivoimalan ensimmäisten voimaloiden suuret perustukset valettiin syyskuussa. Tuulivoimapuiston mittasuhteita voi olla vaikea arvioida, etenkin jos se sijaitsee puuttomalla tunturilla, mutta silti pian 99 turbiinia käsittävä Blaiken on vaikuttava näky.

Tulevaisuuden tuulivoimainvestointiemme painopiste on nyt Nordpool-alueella ja Venäjällä. Pohjoismaisessa markkinaperusteisessa ympäristössä meillä on vesivoimaresurssimme ja asiantuntemuksemme ennustamisessa, tuotannon suunnittelemisessa ja kaupankäynnissä, mikä on tärkeää energian myynnin optimoimisen kannalta Nordpool-markkinoilla ja hintariskien hallinnan kannalta. Venäjällä mahdolliset investointimme aiotaan tehdä toimitussopimusten puiteohjelmaan.

Philippe Stohr, Fortumin tuulivoimasta vastaava

wind-blog-500x333

Energiantuotanto Uusiutuvat energianlähteet